Lappeenrannassa sijaitseva Lappeen koulu on oiva esimerkki siitä, kuinka yhteistyöllä ja sitoutumisella saadaan oppilaille ja henkilökunnalle lyhyessä ajassa aikaan toimiva ja kannustava ilmapiiri.
Lappeen uudelle asuntoalueelle perustettiin koulu 2012. Sinne tuli lapsia monelta eri suunnalta. Opettajatkin olivat uuden koulun sisällä uusia. Kuka oli tottunut maalaiskoulun menoon, kuka kaupunkikoulun vilinään.
Ensimmäinen vuosi koulussa ei mennyt kuten ruotsinkielisessä puutarhaohjelmassa. Koko koulun väki haki omaa paikkaansa. Koulussa kiusattiin, käytävillä haistateltiin ja huudeltiin.
Yhteinen suunta oppilaiden kanssa
Rehtori Ville Laivamaa muistelee koulun alkuaikaa ja sanoo suurimman ongelman olleen sen, että yhteistä suuntaa ja yhteistä kasvatuslinjaa ei vielä ollut. Joku opettaja saattoi olla toista lepsumpi tai joillain oppilailla oli enemmän vaikeuksia vuorovaikutuksessa kuin toisilla.
– Joidenkin lasten vuorovaikutustaidot olivat ehkä semmoiset, että se kielenkäyttö ei ollut aina ihan soveliasta. Sitten, kun tuli maalaiskoulusta opettajia, niin he olivat aika ihmeissään, että miksi puheella ohjaus ei toimi.
Rehtorin mukaan Lappeessa ryhdyttiin pohtimaan yhteistä suuntaa muun muassa Pro Koulu -mallin mukaan. Se on koko koulun toimintamalli, jossa koululle luodaan yhteiset tavoitteet ja oppilaiden käyttäytymistä ohjataan positiivisen palautteen avulla.
Lappeesta ja Pro Koulusta kertoi ensimmäisenä Yle.
Lappee ei suinkaan ole ainoa koulu Suomessa, jossa painitaan erityyppisten käytösongelmien kanssa.
– Lapsen on tiedettävä ennalta, mitä häneltä odotetaan. Monesti me koulussa kirjoittelemme yleviä lauseita ja tavoitteita. Sitten lapsi ei oikeastaan ymmärrä, mitä niillä tarkoitetaan.
Laivamaan mukaan tavoitteet on sanoitettu ja käyty läpi lasten kanssa yhdessä. Samoin käyttäytymissäännöt ja vuorovaikutuksen pelimerkit.
Lapsilta odotetaan liian helposti, että he osaavat
Samaa sanoo Lappeen koulun opettajana toimiva Jenni Koskinen. Hänen mukaansa lasten odotetaan liian helposti osaavan toimia aikuisten olettamalla tavalla arjen tilanteissa.
– Erilaista tilanteissa toimimista pitäisi jatkuvasti opettaa ja arkielämässä harjoitella. Esimerkiksi vaikkapa jalkapallopeli. Joka syksy pitää käydä läpi ne säännöt, miten vuorovaikutus pelissä toimii, Koskinen sanoo.
Sama koskee opettajan mukaan myös esimerkiksi työrauhaa. Lappeessa harjoitellaan oppilaiden kanssa esimerkiksi sitä, miten vuorovaikutus työtilanteissa toimii tai miten sen kuuluisi toimia vaikkapa luokan ulkopuolella työskenneltäessä.
– Kun koululla on tietyt arvot, niin myös aikuisilla pitää olla lapsille yhteiset käyttäytymisodotukset. Ei voi olla niin, että joku opettaja toimii jossain tilanteessa toisin kuin joku muu, Koskinen pohtii.
Lappeen koulu on yksi Suomen noin kuudestakymmenestä koulusta, jossa on tutkittu ja kokeiltu Pro Koulu-toimintamallia vuodesta 2013 lähtien.
Vuorovaikutus on A ja O
Rehtori Laivamaalla on takanaan 31 vuotta opetustehtävissä. Hän korostaa vuorovaikutuksen merkitystä kouluyhteisössä, miksei muuallakin. Entinen tarkkailuluokkajärjestelmä ei saa päänsilitystä ongelmien hoidossa.
– Koulu on paras paikka opetella vuorovaikutusta. Niitä taitoja oppii myös mallioppimisen kautta. Jos tällainen ryhmä eristetään G-siipeen koulussa ja välitunnitkin pidetään vielä eri aikaan, miten tällainen lapsi oppii vuorovaikutustaitoja, rehtori kysyy.
Rehtori muistuttaa, että pelkällä päänsilityksellä ei Lappeessakaan koulua käydä ja ongelmia ratkaista. Opettaja Jenni Koskinen sanoo, että palautteen antamiseen ja kehumiseen perustuva malli vaatii henkilökunnalta paljon ajattelutavan muutosta.
– Se ei kuormita paljonkaan, mutta se vaatii hereilläoloa. Samalla tavallahan se negatiivisen toiminnan huomioiminen kuormittaa, mutta se on helpompaa.
Koti on tärkeä
Yksi tärkeä osanen koulun ja varsinkin koululaisen arkea on koti. Sanna Juvonen on ollut Lappeen koulun vanhempainyhdistyksessä aktiivisena jo vuosia.
– Vanhempien täytyisi olla oikeasti kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä, sanoo Juvonen.
Juvosen mielestä vanhempainyhdistys on näköalapaikka koulun toimintaan. Lähemmäs lasten arkea on vaikea päästä.
Sanna Juvosen omat lapset käyvät edelleen tai ovat käyneet Lappeen koulun. Kun koulun suuntaa lähdettiin rakentamaan, äiti luotti ammattilaisten tekemisiin.
– En ole itse ollut missään vaiheessa ollut huolissani siitä, etteikö hommat toimisi.
Sanna Juvonen pohtii omien lastensa ja muiden Pro Koulu -hankkeen opetuksen läpikäyneiden lasten kohdalla hieman sitä, mitä tapahtuu, kun samaa palkitsemisjärjestelmää tai kannustinkäytäntöä ei enää ole. Esimerkiksi yläkouluun siirryttäessä tai vaikkapa muualle muutettaessa.
Lappeen koulun rehtori sanoo toivovansa, että lapset olisivat saaneet koulussa eväät niin hyvään itsetuntoon, että he pärjäävät monenlaisissa porukoissa ja ympyröissä tulevaisuudessa.