Vuonna 2017 lääkefirma Orionin linjastolta lähti eteenpäin myyntiin yli 1,5 miljoonaa pakkausta masennuslääkkeitä.
Video: Suomalaista kansanterveyttä uhkaa lihavuus ja masennus
Kelan lääketilasto vuodelta 2016 osoittaa, että Suomessa kulutettiin noin 370 000 vuorokausiannosta masennuslääkkeitä. Kela-korvattavia masennuslääkkeitä viime vuonna osti peräti 470 000 suomalaista.
Luvut kuulostavat hurjilta ja mieleen tulee suomalaisten uppiniskaisesti ylläpitämä ajatus poikkeuksellisen masentuneesta kansasta – murheellisten laulujen maa ja Baden-Badeniin pullotettavat kyyneleet, kuten suomalaiset ovat laulaneet.
Psykiatrian professorin Erkki Isometsän mukaan puheet suomalaisten poikkeuksellisesta masentuneisuudesta voivat olla liioiteltuja, jos katsotaan tilastoja.
Hänen mukaansa ei ole syytä olettaa, miksi suomalaiset olisivat suhteessa masentuneempia kuin muut. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa ihmiset kuluttavat suhteessa enemmän masennuslääkkeitä kuin suomalaiset.
Kasvun jälkeen lääkkeiden käyttö on tasaantunut
Masennuslääkkeiden myyntimäärä on kasvanut Suomessa 20 vuoden aikana valtavasti.
Vuonna 2011 nähdyn huippulukeman jälkeen masennuslääkkeiden kulutus on tasaantunut noin 400 000 vuorokausiannokseen, ja jopa hieman laskenut siitä.
– Nousu ennen 2010-lukua johtuu siitä, että suuri määrä masennuksesta tai muista mielenterveydenhäiriöistä on jäänyt hoidotta. Kasvu kuvastaa, että hoitoa on haettu enemmän ja sitä on myös saatu, Isometsä sanoo.
Isometsä myös huomauttaa, että kaikkia masennuslääkkeiksi määriteltyjä lääkkeitä ei käytetä masennuksen hoitoon. Samoilla lääkkeillä voidaan hoitaa myös muun muassa ahdistusta, kroonista kipua ja unihäiriöitä.
Masennuslääkkeet syrjäyttäneet unilääkkeet ja rauhoittavat
Samaan aikaan kun masennuslääkkeiden käyttö on kasvanut unilääkkeiden ja rauhoittavien käyttömäärä on laskenut.
Isometsän mukaan kyse on ollut siirtymisestä turvallisempana pidettyihin masennuslääkkeisiin.
Lisäksi masennuslääkkeiden käyttömäärään on vaikuttanut hoitosuositusten mukainen hoitojaksojen pidentyminen.
Esimerkiksi masennuksen niin kutsuttua suojaavaa ylläpitohoitoa käytetään usein tilanteissa, joissa sairauden uusiutumisen riski on suuri.
Kiistellyt psyykenlääkkeet
Psyykenlääkkeiden yleistyminen on herättänyt paljon keskustelua.
Esimerkiksi Suuri serotoniinihuijaus -kirjan kirjoittanut psykologi Aku Kopakkala on toistuvasti kyseenalaistanut masennuslääkkeiden toimivuuden.
Lääkityksen rinnalle Kopakkala toivoo erityisesti psykoterapiaa hoitomuotona, sillä masennusta hoidettaessa sairauden moniulotteisuus tulisi ottaa paremmin huomioon.
Fimean ja Kelan vuoden 2016 lääketilastosta ilmenee, että masennuslääkkeiden käyttömäärät ovat tasaaantuneet 2010-luvulla.
Terapiahoitojen määrä onkin ollut merkittävässä kasvussa. Kelan kustantamassa kuntoutusterapiassa olevien määrä on 2010-luvulla peräti kaksinkertaistunut.
Isometsän mukaan lääke- ja terapiahoitojen vastakkainasettelu on tarpeetonta, sillä hoitomuodot eivät sulje toisiaan pois, vaan molempia tarvitaan.
– Toivon, että pitkien kuntoutusterapioiden rinnalle pystyttäisiin lisäämään lyhytpsykoterapioiden tarjontaa, Isometsä sanoo.
Tutkimustulokset puoltavat masennuslääkkeiden toimivuutta
Toisaalta masennuslääkkeiden tehosta on tieteellisiä todisteita satojen tutkimusten perusteella.
Alkuvuodesta The Lancet -lehdessä julkaistiin laaja kansainvälinen tutkimus, joka osoittaa lääkityksen toimivuuden erityisesti vakavan masennuksen hoidossa.
– Masennuslääkkeet ovat tehokas keino hoitaa masennusta. Hoitamattomana masennus on valtava ongelma ja taakka yhteiskunnalle, kommentoi tutkimusta johtanut Oxfordin yliopiston Andrea Cipriani The Guardian -lehdelle.
Tutkimuksessa selvitettiin yli 500 aiemman tutkimuksen tuloksia, jotka kattoivat 21 lääkkeen vaikutuksen 120 000 potilaassa.
Tutkimus osoittaa masennuslääkkeillä olevan vaikutusta, mutta niiden teho ja sivuvaikutukset riippuvat sekä lääkkeestä että yksilöstä.