Tutkija kertoo, miten masennuslääkkeistä saa enemmän irti

On arveltu, että noin joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Vuosittain noin 400 000 suomalaista syö masennuslääkkeitä.

Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on voittanut Minervasäätiön Medix-palkinnon saatuaan selville lisää tietoa masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeista. Tutkijat havaitsivat, että eri ryhmiä edustavat masennuslääkkeet sitoutuvat suoraan aivojen kasvutekijän TrkB-nimiseen reseptoriin.

Löydös korostaa aivojen muovautuvuuden merkitystä masennuksen hoidossa, kertoo tutkimusryhmän johtaja Eero Castrén. Kasvutekijäreseptoriin sitoutuvat lääkkeet tekevät hermostosta helpommin muovautuvan, jolloin ihminen itse pystyy saamaan aikaan muutosta hermostoonsa ja sitä kautta toimintaansa.

Lue myös: Psykiatri mullistaisi masennuksen hoidon: "Myös kehollinen sairaus"

Masennuslääkitys vaatii oheensa aktiivista toimintaa

Aiemmin tänä vuonna ilmestyneessä suomalaistutkimuksessa havaittiin, että joka kymmenes suomalainen sairastaa masennusta, johon lääkkeet eivät tehoa. Castrén epäilee, että ilmiön taustalla voi vaikuttaa esimerkiksi vilkas aineenvaihdunta tai lääkityksen epäsäännöllisyys.

Masennuksen Käypä hoito -suosituksissa korostetaan myös psykoterapian merkitystä. Sen on todettu parantavan lääkevastetta.

– Kyse ei ole näiden tulosten mukaan siitä, että passiivisesti lääke muuttaa jotain aivokemiaa sillä tavalla, että ihminen paranee masennuksesta. Kyse on ennemmin sitä, että lääkkeellä avataan ikkuna, jossa sitten sosiaalisilla suhteilla, terapialla tai positiivisilla auttavilla toimenpiteillä tuetaan potilasta saamaan aikaan muutoksen, Castrén selittää.

Psykoterapian saatavuus on iso ongelma, minkä vuoksi muiden ihmissuhteiden merkitys masentuneen tukena korostuu. Lääkkeiden avaamasta ikkunasta saa enemmän irti, jos elämässä on perheenjäseniä, ystäviä tai muita läheisiä vierellä. Myös liikunta on hyväksi masentuneelle.

Lue myös: Masennuslääkkeiden haitat yllättivät pahasti – kolme karua tarinaa: "Olen ollut työkyvytön niistä päivistä asti"

Ketamiini lupaava lääkeaine

Yleisimmin käytettyjä masennuslääkkeitä ovat ssri-lääkkeet, jotka vaikuttavat välittäjäaine serotoniinin takaisinottoon. Nyt palkittu tutkimus kyseenalaistaa serotoniinireseptorien roolin masennuslääkkeiden ensisijaisina vaikutuskohteina. Serotoniinin osuus vaatii Castrénin mukaan vielä lisäselvityksiä.

Nykyisten masennuslääkkeiden ongelmana hän pitää hidasta vaikutusaikaa. Hermoston kasvutekijöiden roolin merkityksen vahvistuminen avaa mahdollisuuden kohdentaa lääketutkimusta nimenomaan TrkB-reseptoriin.

– Olisi tärkeää löytää lääkeaineita, jotka sitoutuvat tähän lääkereseptoriin tiukemmin ja sitä kautta mahdollisesti voisivat toimia vähemmin sivuvaikutuksin, Castrén sanoo.

Yksi potentiaalinen lääkekandidaatti olisi ketamiini, jota voisi tutkijan mukaan käyttää Suomessa enemmänkin.

Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta!

Lue myös: Tutkijat selvittivät ketamiinin vaikutuksia itsetuhoisiin ajatuksiin – vaikutukset näkyivät vielä kuusi viikkoa myöhemmin

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!