Kansainvälisissä onnellisuusmittauksissa suomalaiset menestyvät. Silti reilusti yli 400 000 suomalaista syö masennuslääkkeitä. Heistä kolmannes ei hyödy lääkityksestään.
VIDEO: Masennuksella on monet kasvot.
Noin 30 vuotta sitten masennuksen hoito mullistui. Mielialaan vaikuttavan serotoniini-nimisen välittäjäaineen takaisinottoa hermosoluväleissä estävät SSRI-lääkkeet korvasivat tuolloin aiemmin masennuksen hoitoon käytetyt trisykliset lääkkeet. SSRI-lääkkeet olivat aiempiin masennuslääkkeisiin verrattuna helppokäyttöisiä ja turvallisia. Niissäkin on silti riskinsä.
Tavallisimmat SSRI-lääkkeiden ei-toivotut sivuvaikutukset motorinen levottomuus, ahdistuneisuus, kiihtyneisyys, väsymys tai unettomuus, painon nousu tai lasku sekä pitkässä käytössä seksuaalinen haluttomuus. Lisäksi SSRI-lääkkeet voivat aiheuttaa tunnekokemusten latistumista – myös niiden iloisten.
Terveyspalveluja tarjoavasta Terveystalosta kerrotaan, että SSRI-masennuslääkkeiden ei ole kuitenkaan todettu aiheuttavan pysyviä muutoksia ihmisen persoonallisuuteen. Esimerkiksi tavanomainen tunneherkkyys palautuu lääkityksen lopettamisen jälkeen. Mehiläisen asiantuntija kuitenkin väittää toista.
– Pysyviä käytön jälkeisiä haittoja ei tunneta, vaikka jotkut väittävät muuta, psykiatrian erikoislääkäri Seppo Hietanen sanoo.
Oli niin tai näin, sivuvaikutukset voi luonnollisesti välttää olemalla syömättä masennuslääkkeitä. Mutta voiko masennusta hoitaa ilman lääkitystä?
Pilleriresepti ei yksin auta
Kyllä voi, mutta se riippuu yksilöstä. Pääsääntöisesti hoitosuositus on, että masentunut käyttää masennuslääkkeittä ja saa samaan aikaan psykoterapiaa. Masennuslääkkeet näyttävät lisäävän aivojen muovautuvuutta, mutta ajatusmallien muokkaaminen vaatii työtä masentuneelta itseltään.
– Psykoterapiahan ei ole sitä, että joku kertoo, mitä pitää tehdä, vaan itse joutuu tekemään työtä ja päätöksiä ja muuttamaan elämäänsä, muistuttaa Hietanen.
Terveystalon psykiatrian erikoislääkäri Kirsi Jänkälä on samoilla linjoilla. Jos masennuslääkityksen aikana tulee ”hyvää syöttöä”, kuten psykoterapiaa tai oikeaoppiselle omahoidolle tyypillistä liikuntaa ja ihmisten tapaamista, todennäköisyys masennuksesta toipumiseen kasvaa.
– Pelkkä pilleri yksin ei toimi, Jänkälä toteaa.
– Ei kannata jäädä yksin kotiin masentuneiden ajatustensa kanssa.
Lyhytpsykoterapia maksaa itsensä takaisin
Erityisesti masennuksen alkuvaiheessa saatu lyhytpsykoterapia on todettu toimivaksi.
– Ei tarvitse odottaa masennuksen syvenemistä, vaan mietitään keinoja, joita ihmisellä itsellään on. Mietitään, miten omaa oloa voi helpottaa ja mitä tehdä, jotta elämä siitä masennuksesta huolimatta olisi elämisen arvoista ja laadukasta, sanoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen.
Masennuksen alkuvaiheessa saadun psykoterapian on todettu jopa puolittavat masennuksen oireet, ja vaikutus on kestänyt läpi viiden vuoden seurantajaksonkin. Psykoterapian on todettu myös auttavan pitkään työelämästä poissaolleita palaamaan takaisin työhön.
LUE MYÖS: Yhdeksän yllättävääkin masennuksen merkkiä – osaisitko yhdistää?
Mikäli masentunut on työsuhteessa, hänen työterveyssopimuksensa saattaa sisältää mahdollisuuden lyhytkestoiseen psykoterapiaan. Sen on todettu olevan tehokas hoitomuoto, eikä lyhytterapian toteuttaminen ole erityisen kallista.
– Jos lyhyellä psykoterapialla voidaan välttää kolme sairauspoissaolopäivää, se on kattanut kustannukset, kertoo Terveystalon työterveyden palvelujohtaja Anita Riipinen.
Riipinen muistuttaa myös, että työ on sinällään kuntouttavaa ja pitää arjessa sekä yhteiskunnassa kiinni.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Masennuksen alkuvaiheessa saatu psykoterapia on tehokas hoitomuoto. Kuvituskuva.
Itsehoidolla voi helpottaa lievää masennusta
Työelämän ulkopuolella olevilla henkilöille ei kuitenkaan ole samanlaista mahdollisuutta psykoterapiaan. Mielenterveysongelmat, kuten masennus, ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella suurin suomalaisia työkyvyttömyyseläkkeelle ajava tekijä.
– On selvää, että koko valtakunnan tasolla on tosi paljon tekemistä niin ennaltaehkäisevässä työssä kuin siinä, miten niitä, jotka ovat työelämän ulkopuolella tuetaan. Myös lyhyet terapeuttiset interventiot toimivat, sanoo Turunen.
Lievään masennukseen voi auttaa myös itsehoito. Hyväksyvä ja tiedostava läsnäolo on todettu toimivaksi tavaksi oppia irrottautumaan murehtimisesta ja kurjista päässä pyörivistä ajatuksista.
– Hektisessä maailmassa on tosi tärkeää, että pystyy rauhoittumaan, pysähtymään ja irrottautumaan, Turunen toteaa.
Yksilölliset erot huomioitava
Masennuksen hoidosta puhuttaessa on hyvä ottaa huomioon, että hoito pitää valita potilaan yksilöllisiin tarpeisiin ja masennuksen vaikeusasteeseen sopivaksi. Kunnollinen diagnostiikka onkin tärkeää, kuten myös hoidon seuranta.
– Mitä vaikeammasta masennuksesta on kyse, sitä voimakkaammin toimintakyky heikkenee ja hoidossa lääkkeiden merkitys korostuu, tiivistää Jänkälä
Pelkällä psykoterapialla ja omahoidolla kannattaa hoitaa lähinnä lievää masennusta. Keskivaikean masennuksen hoidossa yleensä yhdistetään lääkehoito ja psykoterapia. Vaikea-asteisen masennuksen hoidossa sähköhoito on tehokas ja turvallinen vaihtoehto. Sähköhoitoa on käytetty masentuneiden hoitoon jo 1930-luvulta lähtien.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Noin kolmasosa masentuneista ei hyödy masennuslääkkeistä. Kuvituskuva.
Kaikki eivät hyödy masennuslääkkeistä – vaihtoehtoisista hoitomuodoista apu?
Sähköhoito on yksi mahdollisista vaihtoehdoista masennuslääkitykselle. Ne saattavat tulla kyseeseen vaikean masennuksen kohdalla, mutta myös silloin, kun masennuslääkkeet eivät toimi. Lääkehoitoa saaneista masennuspotilaista karkeasti kolmasosa toipuu masennuksesta ja toinen kolmasosa hyötyy hoidosta toipuen osittain. Viimeinen kolmasosa sen sijaan ei hyödy masennuslääkkeistä.
– Jos masennus liittyy esimerkiksi itsetuntoon tai hankalaan elämäntilanteeseen, niin yleensä sitten pitää puuttua olosuhteisiin, Hietanen sanoo.
Masennuksen uudet hoitomuodot voivat herättää toiveita niissä ihmisissä, jotka eivät masennuslääkkeistä hyödy. Masennusta voidaan hoitaa tasavirtasähköllä annetulla hoidolla, mutta myös esimerkiksi ketamiinilla sekä ilokaasulla. Hietanen muistuttaa, että kyseessä ovat kokeelliset hoitomuodot, joiden mahdollisesta tehosta ja pitkäaikaisvaikutuksista ei ole varmaa tietoa. Niiden on kuitenkin todettu helpottavan masennuksen oireita nopeasti.
Vieroitusoireita voi helpottaa lääkevähennystä jarruttelemalla
Tavallisesti ensimmäisen masennusjakson yhteydessä lääkkeitä käytetään vähintään 3–6 kuukautta sen jälkeen, kun vaste on saavutettu eli masennuksen oireet ovat lieventyneet. Mikäli käytön lopettaa aiemmin, on masennuksen uusiutumisriski 50 prosenttia. Toisen masennusjakson jälkeen uusiutumisriski on 70 prosenttia ja kolmannen jälkeen jo 90 prosenttia, minkä takia silloin suositetaan pidempää estohoitojaksoa.
Masennuslääkkeiden käytön loppuessa ihminen saattaa kärsiä vieroitusoireista. Tavallisia vieroitusoireita ovat esimerkiksi päässä tuntuva hetkittäinen suhahtelu tai sähkövirran kulku, levottomuus, ahdistuneisuus sekä tunto- ja tasapainohäiriöt. Vieroitusoireiden syntymisen riski on sitä suurempi, mitä kauemmin lääkitys on jatkunut.
– Vieroitusoireet menevät ohi, kunhan jaksaa odotella. Toinen vaihtoehto on, että lääkevähennys tehdään hitaammin, Hietanen sanoo.
Asteittainen lopettaminen on suositeltavaa erityisesti silloin, kun masennuslääkkeitä on käyttänyt pitkään. Toisaalta, jos masennuslääkkeistä saa apua, ei niitä ole välttämätöntä lopettaa.