HUSin hoitoa odottavien määrä on noussut korona-ajan suurimmaksi. Marraskuun lopussa hoitoa odotti noin 58 500 ihmistä. Nousu jatkuu tulevaisuudessakin, arvioidaan HUSin johdossa. Vaikeasti sairaiden lasten tilanne on tukala.
Alla oleva kuvio sisältää sekä avohoitoa, päiväkirurgiaa että osastohoitoa odottavat potilaat.
Hoitotakuussa pysyminen on vaikeutunut ja yli puoli vuotta odottavien määrä kasvaa. Heitä on liki 4 800 (marraskuun lopun tilanne). Suhteutettuna väestöön HUSin hoitotakuun ylittävien määrä on selvästi muita yo-sairaanhoitopiirejä korkeammalla tasolla. Siitä kuvio alla.
– Kokonaisjonottajien määrä on nousussa. Omikron-paineen vuoksi ennustamme, että nousu jatkuu edelleen, toteaa vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä.
Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrän ennakoidaan nousevan viikon sisällä selvästi.
– Odotamme joulun välipäiville merkittävää nousua sairaalapotilaiden määrässä.
"Olemme menossa kohti tilannetta, jossa olimme keväällä 2020"
Tilanne alkaa kuulostamaan tutulta.
– Olemme menossa kohti tilannetta, jossa olimme keväällä 2020 eli systemaattista laajaa leikkausten siirtämistä.
Petäjä kantaa huolta henkilöstön riittävyydestä. Hän ottaa esimerkiksi Iso-Britannian.
– Briteissä omikron-muunnoksen nousuvaiheessa terveydenhuollon henkilöstön poissaolot lisääntyivät muutamassa päivässä 140 prosenttia. Jos se toteutuu Suomessa, se olisi lamauttava isku.
Hoitohenkilöstön poissaoloja on tällä hetkellä 10–20 prosenttia. Jo nyt arviot ovat olemassa siitä, kuinka paljon paine sairaaloissa kasvaa.
– Olemme arvioineet, että omikronin vuoksi vuodeosastopaikkojen tarve vähintään kaksinkertaistuu, mutta se voi nelinkertaistuakin. Sama koskee teho-osastopaikkojen tarvetta. Arvio on, että se 2–4-kertaistuu.
Petäjä kertoo, että jo kaksinkertaistuminen tarkoittaa voimakasta elektiivisen leikkaustoiminnan pysäyttämistä.
"Lähetteet lisääntyvät jatkuvasti"
HUS painii kovassa tilanteessa ilmankin koronaa. Pysyväisluontoisen henkilöstöpulan vuoksi sairaalapaikkoja on suljettuna 7–8 prosenttia eli noin 200 paikkaa 3 000:sta.
– Lähetteet lisääntyvät jatkuvasti. Eli meidän pitäisi parantaa juoksua ilmankin koronaa. Lisäksi on tämä kasvava hoitovelkaongelma. Mitä pidempi sulku edessä, sitä enemmän hoitovelkaa, jota puretaan.
"Sydänleikkaukseen odottavien lasten jono on kutakuinkin tuplaantunut"
Mutta entäpä lapset?
– Henkilöstöpulan vuoksi aikuisten siirrettyjä, tehohoidosta riippuvaisia, leikkauksia on joitakin kymmeniä. Määrän vähäisyys osoittaa hienoa venymistä koronapaineessa.
– Sen sijaan lapset kärsivät tässä pitkäkestoisesta teho-osaajien vähyydestä eniten. Henkilöstöpula on kohdellut todella raskaasti lapsia. Esimerkiksi sydänleikkaukseen odottavien lasten jono on kutakuinkin tuplaantunut. Se on nyt noin 90 lasta eli lasten tehohoidosta riippuvaisessa kirurgiassa on ongelmia.
Petäjä huomauttaa, että henkilöstön rekrytointiin on syytä panostaa. Lasten tehohoidon tiukassa tilanteessa yhdistyvät hyvin korkean erityisen osaamisen vaatimus, minkä vuoksi toiminta on pysyvistä työntekijöistä hyvin riippuvaista.
Sama asia – erityisperehtyneisyyden vaatimus – vaikeuttaa sijaisten saatavuutta.
– Laajalle levinnyt ja paheneva hoitajapula lisää lähtökohtaisesti henkilöstön liikkuvuutta, kun antoisia työsuhteita on eri puolilla runsaasti tarjolla. HUS Työnantajan kyky vastata tällaiseen kilpailuun ei ole optimaalinen ja ratkaisut vievät joka tapauksessa aikaa. Jatkuvaa työtä on tehty mutta kuten koronassakin – haasteet ovat kasvaneet ripeämmin kuin mitkään korjaavat toimet ovat ehtineet vaikuttaa riittävästi, johtajaylilääkäri toteaa.
HUSissa lapsia ympäri Suomen
Jos HUS ei pysty pitämään lasten osaamisen ammattilaisista kiinni, se vaikuttaa koko Suomen lapsiin. HUSiin on keskitetty vaativin hoito koko Suomen lasten osalta.
– Aikuisten tehohoito-osaamiseen on pienempi kynnys esimerkiksi leikkaussalihoitajilta tai uudelta tulijalta – työmarkkina on isompi. Suomessa on Uudessa lastensairaalassa koko kansallinen kapasiteetti erityisesti lasten sydänkirurgiaan ja sen tehohoitoon sekä moniin muihin hoitoihin.
Uuden Lastensairaalan teho-osasto on 14-paikkainen. Jokaisessa Suomen keskussairaalassakin on aikuisten tehohoitoa ja yksiköitä. Aikuisten koko Suomen kapasiteetti on 250 tehopaikkaa.
– Lasten elinsiirrot ja sydänkirurgia ja ECMO-hoito ovat riippuvaista siitä, kuinka monta paikkaa pystymme tuosta 14:sta täyttämään. Uudesta lastensairaalan työntekijöiden lähtijöille on siis "koko maailma avoinna" – sen sijaan sinne tulijoilla on pitkä oppimisvaihe edessä.
Rekrytoinnin parantamisessa HUS on lisännyt vakituisten työsuhteiden tarjoamista sijaisuuksien rinnalla. Yhä, tässäkin, on tekemistä.
– Olemme parhaillaan lisäämässä tätä edelleen. Nimenomaan vakituiset työsuhteet ovat onneksemme edelleen houkuttelevia.
Kunnat mukaan yhteistyöhön
Petäjän mukaan koronatilanteen paheneminen johtaa siihen, että koronapotilaiden hoitokapasiteetin kasvattamiseen tarvitaan kunnat mukaan.
– Erikoissairaanhoidon omat voimavarat eivät enää yksin riitä, jos potilaita tulee ennustetun ylärajan mukaan – saati sen yli. Sitten toimimme yhteistyössä kuntien kanssa ja lähdemme kokoamaan henkilöstöä erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuollosta. Tilaratkaisut löytyvät kyllä, Petäjä pohtii.
Johtajaylilääkäri lähettää joulutoiveen ihmisille.
– Suojelkaa omalla käyttäytymisellä itseänne ja läheisiänne. Toivon, että jokainen ottaa tilanteen rauhallisen vakavasti. Korona-aallon selättäminen on meidän kaikkien yhteinen asia.