Yhä pahemmaksi muuttuva koronatilanne on johtanut Helsingissä varasairaalan käyttöönottoon Herttoniemessä. Maanantain aikana potilaita oli sairaalassa kymmenen, mutta määrän ennakoidaan olevan loppuviikosta noin 30 tai jopa 50.
Johtajalääkäri Laura Pikkarainen Helsingin kaupungilta kertoo, että hoidettavien potilaiden määrään vaikuttaa henkilökunnan saatavuus.
– Suuren yhteisen ponnistelun avulla olemme saaneet seniorikeskuksista sairaanhoitajia, samoin sisätauti- ja geriatriapoliklinikalta. Myös Helsingin sairaaloista on kerätty 1–2 hoitajaa osastoa kohden. Jaamme siis tätä niukkuutta.
– Kyse on iäkkäistä potilaista. On arvioitu, että he eivät hyödy tehohoidosta perussairauksiensa, ikänsä ja kuntonsa perusteella. He saavat hyvää vuodeosastohoitoa, mutta ei hengityskonehoitoa.
Varasairaala avataan yhteistyössä sairaanhoitopiiri HUSin kanssa, joka pyrkii myös löytämään sinne hoitajia. Helsingin kaupungin sairaaloissa on tällä hetkellä hoidettavana 109 koronapotilasta.
Lue myös: Sairaaloiden koronapotilaiden määrä kaksinkertaistui kahdessa viikossa – HUS-pomo kertoo, miksi tilanne on kriittinen ja miten tilanne eroaa keväästä 2020
Osastojen noidankehä
HUSin sairaaloiden päivystyksissä tilanne on myös hyvin vaikea. Toimialajohtaja Maaret Castrénin mukaan kymmeniä potilaita odottaa parhaillaan pääsyä osastohoitoon.
– Osastot odottavat puolestaan vapautuvia paikkoja perusterveydenhoidosta, joka taas odottaa paikkoja hoivakodeista ja kotihoidosta. Kaikkialla on pulaa hoitajista ja potilaita on paljon eli tämä on tällainen noidankehä, josta on vaikea päästä eteenpäin.
– Enää ei olla kuilun partaalla, vaan kyllä me nyt ollaan siellä kuilussa. Että kyllä tilanne on vaikea. Tänä aamuna meillä oli 45 tuntia odottaneita potilaita. Pahimmillaan on ollut yli 60 tuntia odottaneita.
Castrén toivoo Herttoniemen sairaalasta pientä apua tilanteeseen. Espoossa ja Porvoossa on myös vähennetty kiireetöntä vastaanottoa.
Tilanne on myös muuttunut siinä mielessä, että nyt läheskään kaikki koronapotilaat eivät hakeudu alun perin sairaalahoitoon koronan takia. Koronaa on todettu potilailla esimerkiksi keuhkolääkärien tekemissä tutkimuksissa. Myös henkilökunnan sairastumiset heikentävät jonojen purkamista.
– Puutteita on koko ajan. Joka aamu osastonhoitajat aloittavat sen korttitalon kokoamisen. Aika hyvin ollaan toistaiseksi pärjätty, mutta joka ikisessä vuorossa on puutteita. Vielä ei ole tullut eteen tilannetta, että joutuisimme harkitsemaan päivystyksen sulkemista. Sekin päivä voi vielä tulla, että potilasturvallisuus vaatii sitä, sanoo Castrén.
Toimialajohtaja vetoaa vielä ihmisiin, jotta he eivät hakeutuisi päivystykseen ilman hyvää syytä. Koronaneuvontaan liittyvissä asioissa ei kannata soittaa päivystykseen, eikä myöskään hätänumeroon, jos kyse ei ole oikeasta hätätilanteesta.
Muutoksia jäljitykseen ja karanteeneihin
Helsingin kaupunki ja koko HUS-alue ilmoitti maanantaina muutoksista tartuntojen jäljityksessä ja karanteeniin määräämisessä. Kaupungin tiedotteen mukaan jäljityksellä ei pystytä rajaamaan epidemiaa. Maanantaista alkaen jäljitystä tehdään vain vakavan koronavirustaudin riskiryhmien asumisyksiköissä, hoivalaitoksissa ja terveydenhuollon yksiköissä.
Lue myös: HUS-alue luopuu massakaranteeneista – jäljitys keskitetään muun muassa hoivalaitoksiin
Tartuntoja myös todetaan nyt niin suurella viiveellä, että lääkärin jälkikäteen määräämillä karanteeneilla ei pystytä ehkäisemään tartuntojen leviämistä. Tartunnan saaneiden kanssa samassa taloudessa asuville ja muille vastaaville lähikontakteille ei ole enää mahdollista antaa yksilöllistä neuvontaa ja asettaa tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin.
– Järjestelmämme ei kestä sitä, että ihmiset ovat kymmenen päivää karanteenissa, vaikka suuri osa on terveenä eikä sairastu. Altistuneiden käsittelyä pitää pohtia uudella tavalla. Altistunut voi ottaa aamulla kotitestin, ja tulla töihin jos on oireeton ja testi on negatiivinen, toteaa Maaret Castrén.