Korona kuormittaa nyt hyvin epätasaisesti sairaanhoitopiirejä, selviää STT:n haastattelukierroksesta.
Suomen koronavirustilanteen heikentyessä on esillä ollut toistuvasti myös huoli sairaanhoidon kuormituksesta. STT kysyi viidestä sairaanhoitopiiristä, miten sairaalat selviävät koronapotilaiden määrästä tällä hetkellä ja mihin suuntaan tilanteen uskotaan kehittyvän.
Viidestä haastattelun antaneesta sairaanhoitopiiristä kriittisin tilanne vaikuttaa olevan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus), jossa koronapotilaiden määrä on noussut viime viikkoina ja noususuunnan uskotaan jatkuvan. Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä tilanne on tällä hetkellä parempi.
Hus: Henkilöstöä ei saa mistään lisää
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella sairaalahoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrä on noussut viimeiset pari viikkoa ja sama tilanne jatkui vielä viikonloppuna. Husin vt. toimitusjohtajan Markku Mäkijärven mukaan potilasmäärä tyypillisesti kasaantuu viikonlopuille. Nyt alkuviikosta lukema on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla. Tiistaina Husissa oli Mäkijärven mukaan hoidossa 153 koronapotilasta, kun maanantaina luku oli 155.
– Kaupunginsairaaloissa oli viikko sitten sata potilasta, ja nyt määrä on lähes 200. Oletamme, että tartuntalukujen noustessa myös potilasmäärä väistämättä lisääntyy ja lisää tartuntoja tarkoittaa lisää potilaita, Mäkijärvi toteaa.
Toimitusjohtaja pitää myönteisenä seikkana sitä, ettei tehohoitopotilaiden määrä ole noussut voimakkaasti. Heitä oli maanantaina 23 ja tiistaina 22 potilasta.
– Siinä ei ole tapahtunut eksponentiaalista nousua – varmaan rokotusten ansiosta –, että jotain positiivistakin tässä (tilanteessa) on, ainakin tällä hetkellä.
Mäkijärven mukaan sairaanhoidossa on silti valitettavasti jouduttu karsimaan kiireettömästä hoidosta, kuten vastaanottoajoista ja leikkauksistakin.
– Toimenpiteitä on jouduttu siirtämään, ja henkilöstöä sekä Husissa että kunnissa on siirretty potilashoidollisiin tehtäviin hoitamaan joko korona- tai muita potilaita, Mäkijärvi kertoo.
Lue myös: HUS-pomo harkitsisi vakavasti ravintoloiden täyssulkua – "Se olisi oikeudenmukaista muita kohtaan"
Muutos on tapahtunut hänen mukaansa viikon–kahden sisällä, ja hänestä tarve tuntuu lisääntyvän edelleen.
– Henkilöstöä ei saa mistään lisää, joten joudumme hoitamaan tilannetta nykyisellä henkilöstöllä ja sen siirroilla.
Mäkijärvi kuitenkin lisää, että opiskelijoita on saatu palkatuksi viime aikoina jonkin verran.
– Se ei silti asiaa ratkaise, vaan varsinainen ratkaisu on henkilöstösiirrot yleensä organisaatioiden sisällä.
Tämänhetkisten koronapotilaiden tilanteesta Mäkijärvi pystyy kertomaan tarkemmin sen, että noin 60 prosenttia heistä on edelleen rokottamattomia ja sairaalassa olevista potilaista 60 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Käytännössä kaikki nykyiset potilaat ovat Mäkijärven mukaan sairastuneet koronan omikronmuunnoksesta.
– Sitähän sanotaan, että (omikronin kohdalla) sairaus on lievempi ja se menee ohi nopeammin – näin varmasti on, mutta sairaalaan tulevat potilaat ovat kuitenkin saaneet vakavamman muodon, Mäkijärvi huomauttaa.
Hän sanoo, että alustavan tiedon mukaan sairaalahoitojakson pituus olisi perusterveiden omikronpotilaiden kohdalla lyhyempi kuin aiemmissa muunnoksissa, mutta lopullista varmuutta asiasta ei ole.
Varsinais-Suomessa vuodeosastolla olevien määrä korkealla
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä lähti laskuun joulun jälkeen, mutta nyt luku on jälleen pikkuhiljaa noussut. Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilän mukaan tilanne on kuitenkin suhteellisen hyvä.
– Teho-osastolla on nyt viisi koronapotilasta, mikä on vielä varsin kohtuullinen määrä. Yhteensä erikoissairaanhoidossa on nyt 25 potilasta ja perusterveydenhuollossa aika lailla saman verran, eli koko sairaanhoitopiirin alueella on 50 ihmistä sairaalahoidossa koronan takia, Pietilä kertoi tiistaina.
Vuodeosastolla olevien koronapotilaiden määrä on johtajaylilääkärin mukaan kuitenkin korkealla verrattuna koko pandemian aikaiseen keskimääräiseen tilanteeseen.
– Vuodeosastopotilaiden hoidontarpeen kasvu on ollut meillä nopeampaa kuin tehohoidon tarpeen kasvu. Käsitykseni mukaan meillä on menty tässä hieman eri tahtiin kuin muualla Suomessa, sillä tehohoidon tarve on viime päivinä kasvanut Suomessa.
Lue myös: Pääkaupunkiseudun ja Varsinais-Suomen koronaryhmän suositus: Lasten harrastustoiminta saa jatkua
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ei ole viime aikoina jouduttu turvautumaan mittaviin erikoisjärjestelyihin koronakuormituksen takia. Pandemian aiheuttama kuormitus yhdistettynä muihin tekijöihin, kuten esimerkiksi norovirusepidemiaan, on Pietilän mukaan kuitenkin vaikuttanut työskentelyyn.
– Kyllä me tällaisella käsiohjauksella melkein päivittäin menemme, mutta toistaiseksi olemme pärjänneet kohtuullisen hyvin. Koska tehohoidon kuormitus on ollut nyt kohtuullista, emme ole viime aikoina joutuneet peruuttamaan merkittäviä määriä ei-kiireellisiä toimenpiteitä.
Pietilän mukaan merkittävää nykytilanteessa on se, että omikronin myötä suhteessa pienempi määrä tartunnan saaneista joutuu sairaalahoitoon eli yleisesti ottaen taudinkuva vaikuttaa olevan lievempi. Sairaalahoitoon joutuneilla taudinkuva on samankaltainen kuin ennenkin.
Sairaalassa vietettävän hoitojakson pituus on Pietilän näppituntuman mukaan nykyisin lyhyempi kuin aiemmin. Hän kuitenkin muistuttaa, että omikronin vaikutuksista sairaalakuormitukseen on vaikea sanoa toistaiseksi mitään arvioita, jotka varmuudella vielä muutaman viikon päästä pitäisivät paikkansa.
Pohjois-Savo auttaa etelää ja pohjoista
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä tilanne on ollut Kuopion yliopistollisen sairaalan infektioylilääkäri Irma Koivulan mukaan niin hyvä, että he ovat voineet tarjota apua muille sairaanhoitopiireille.
– Meillä tilanne on ollut erittäinkin rauhallinen. Meillä on vain yksittäisiä potilaita tehohoidossa ja niistäkin puolet toispaikkakuntalaisia. Hoitoajathan teholla ovat pitkät, joten samat potilaat saattavat viipyä siellä pidempäänkin, hän sanoo.
Kuopiossa toispaikkakuntalaisia on Koivulan mukaan sekä Pohjois- että Etelä-Suomesta.
Kuormitus on pysynyt Kuopiossa vähäisenä huolimatta siitä, että siellä erikoissairaanhoidon vuodeosastolla on jouduttu hoitamaan myös tavallisesti perusterveydenhuollon piiriin kuuluvat potilaat.
Lue myös: STM:n Varhila: Uudenmaan kuntien linjauksissa kyse tartuntatautilain noudattamatta jättämisestä
Koivulan mukaan perusterveydenhuollon vuodeosastojen remontin vuoksi niistä potilaat on keskitetty erikoissairaanhoidon puolelle. Koivula sanoo, että Kuopiossa erikoissairaanhoitoa kuormittaa koronapotilaiden sijaan se seikka, ettei perusterveydenhuollossa riitä sänkyjä ja hoitajia.
– Varsinkin meillä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä iäkkäät ihmiset asuvat kotonaan ja kotipalveluiden turvin. Jos heille nyt tulee pienikin vaiva – oli se sitten koronaa, virtsatieinfektiota tai säärihaavaa – heidät täytyy tuoda erikoissairaanhoidon päivystykseen, kun muuta (paikkaa) ei ole.
Lisäksi on vielä joukko asunnottomia, joille on tarjottu majapaikka erikoissairaanhoidon vuodeosastolla ilman hoidon tarvetta.
– Nämä meidän lukumme eivät siis mitenkään kuvaa koronataudin vakavuutta. Koko tämä puhe erikoissairaanhoidon kuormituksesta pitäisi katsoa isompana kokonaisuutena. Korona on tuonut tämän ongelman esiin, ja siihen pitäisi tarttua, Koivula toivoo.
Pohjois-Pohjanmaalla oltiin kovilla joulukuussa
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella koronatartuntojen määrä on ollut korkealla tasolla jo toista kuukautta, ja alueen sairaalahoito oli pahoin kuormittunut joulukuussa.
– Olimme todella kovilla joulukuussa. Koronapotilaiden määrä joulukuun aikana Oulun yliopistollisessa sairaalassa vaihteli keskimäärin 20:n ja 30 potilaan välillä, kertoo sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Terhi Nevala.
Lisäksi paine kohdistui Nevalan mukaan joulukuussa eritoten tehohoitoon. Vuodenvaihteen jälkeen sairaalakuormitus on hieman keventynyt.
– Esimerkiksi tänään yliopistollisessa sairaalassa on 19 koronapotilasta. Kun katsotaan Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja kuntayhtymien perusterveydenhuollon vuodeosastojen kuormitusta, niin potilasmäärä on liikkunut 20:n molemmin puolin viime viikkoina, Nevala kertoi tiistaina.
Koska koronapotilaiden aiheuttama kuormitus on ainakin toistaiseksi hieman helpottanut, pyritään Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella nyt purkamaan hoitojonoja, jotka ovat Nevalan mukaan kasvaneet koronan takia.
– Jouduimme joulukuussa merkittävästi supistamaan kiireetöntä leikkaustoimintaa. Kiireettömiä leikkauksia siirrettiin noin 350. Koska jonot ovat kasvaneet, yritämme käynnistää ainakin osittain muuta toimintaa niissä kohdissa, kun koronan aiheuttama sairaalakuormitus on vähäisempi.
Lue myös: Naispotilaat kuolevat todennäköisemmin, kun kirurgi on mies: "Tulos on huolestuttava"
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehdään vuosittain noin 33 000 leikkausta.
Nevalan mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on jonkin verran jäljessä Etelä-Suomen sairaanhoitopiirejä epidemian kehityksessä ja omikronin leviämisessä.
– Meillä on nyt alkanut taas tartuntamäärät kasvamaan ja varaudumme siihen, että sairaalakuormitus tulee lähiviikkoina pahenemaan.
Potilasmäärän kasvun lisäksi alueella on varauduttu siihen, että karanteenit ja sairastumiset vaikuttavat henkilöstön saatavuuteen.
– Sairastumisia on ollut jonkin verran, mutta ei vielä niin merkittävissä määrin, että esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa olisi ollut erityisiä ongelmia.
Matkailusesonki ei kuormittanut Lapissa
Lapin sairaanhoitopiirissä koronapotilaiden tilanne jatkuu johtajaylilääkäri Jukka Mattilan mukaan tasaisena muun muassa omikronmuunnoksen runsaasta leviämisestä huolimatta.
– Meillä on ollut muutaman viikon suurin piirtein saman verran eli muutama potilas keskussairaalassa koronan takia hoidossa, hän kertoo.
Määrät sairaalahoidossa ovat Mattilan mukaan Lapissa huomattavasti maltillisempia kuin odotettiin voimakkaan ilmaantuvuuden kasvun vuoksi. Kasvua on tapahtunut parin viime kuukauden ajan.
Suureen ilmaantuvuuteen on vaikuttanut Lapin matkailusesonki. Matkailijoita on kertynyt Mattilan mukaan noin satatuhatta joulun ja uudenvuoden aikana ja puolet Lapin alueen ilmaantuvuudesta on matkailijoiden sairastumisia.
– Valtaosa näistä on ollut kotimaan matkailijoita, eli ulkomaiden turismi ei ole juuri minkään vertaa näkynyt sairaalatoiminnassamme ja hyvin pienellä osuudella ilmaantuvuudessakaan.
Ihmiset ovat myös sairastaneet suurelta osin kotonaan, mikä on vähentänyt sairaalakuormitusta. Lapissa muutenkin vähäisestä koronapotilasmäärästä sairaalahoidossa yksi tai kaksi potilasta on ollut kerrallaan tehohoidossa.
– On ollut pitkiä jaksoja, ettei teholla ole ollut yhtäkään potilasta, Mattila sanoo.
Lue myös: Hiihtokeskukset vetivät väkeä vuodenvaihteessa, vaikka koronarajoitukset kiristyivät viime tingassa
Viimeaikaiset hoitojaksot parin kuukauden ajalta teho-osastolla ovat olleet hänen mukaansa reilun viikon mittaisia – eivät useita viikkoja kuten ne ovat voineet olla aiemmin. Mattilan mukaan satunnaisten tehohoidon potilaiden hoitojaksojen luonne voi silti vaihdella.
Lapissa sairaalahoidossa on ollut monen ikäisiä ihmisiä. Sairaalahoidossa olevat lapset, joilla on mahdollisesti ollut korona, eivät ole tilastoituneet erikseen.
Omikronmuunnoksen mukanaan tuoman muutoksen Mattila näkee selkeästi siinä, että sen leviäminen on niin laajaa ja nopeaa.
Mattilan mukaan omikron toisaalta vaikuttaa aiheuttavan selvästi vähemmän vakavia sairauksia kuin aiemmat muunnokset, ja Lapissa valtaosalla väestöstä on jo hyvä rokotussuoja.
– Siltä osin tilanne ei näyttäydy niin hankalana kuin aiemmin, Mattila sanoo.
Lapissa oman väestön keskuudessa ilmeneviä tartuntaketjuja on pyritty edelleen jäljittämään, ja jäljittäjiä ollaan Mattilan mukaan parhaillaan kouluttamassa lisääkin.
Sairaanhoitopiirejä on Suomessa Ahvenanmaa mukaan lukien 21.