HUSin toimitusjohtaja lupaa, että potilaiden turvallisuus ei vaarannu tulevissa yt:issä mahdollisesti tehtävistä irtisanomista huolimatta. Luottamusmies on huolissaan työntekijöiden puolesta.
Erikoissairaanhoidosta Uudellamaalla vastaavassa HUSissa suunnitellaan koko henkilöstöä koskevia yt-neuvotteluita.
HUSin tiedotteen mukaan neuvotteluilla tavoitellaan 50 miljoonan euron säästöjä.
Neuvottelut voivat johtaa enintään 990 henkilötyövuoden vähennykseen. Neuvottelujen piirissä on noin 28 000 työntekijää.
Lue myös: HUS esittää yhtymähallitukselle koko henkilöstöä koskevia yt-neuvotteluja – johtavat enintään 990 henkilötyövuoden vähentämiseen
Toimitusjohtaja: Kiireelliseen hoitoon pääsee varmasti
HUSin toimitusjohtajan Matti Bergendahlin mukaan käytännössä tämä ei tarkoita sitä, että lähes tuhat työntekijää irtisanottaisiin.
– Totta kai me katsomme neuvotellen henkilöstön kanssa vaihtoehtoja, että mahdollisimman paljon pystyttäisiin tekemään niin sanotusti pehmeillä keinoilla, Bergendahl muotoilee MTV Uutisille.
Hän kertoo tilanteen herättävän hänessä "syvää harmitusta".
– Me teemme HUSin johdossa kaikkemme, että palveluihin, palveluverkkoon ja henkilöstöön kohdistuvilta toimenpiteiltä vältyttäisiin.
Toisaalta hän myöntää, että "jos säästötavoitteita asetetaan tosi tiukasti, jossakin tulee se raja, missä ei voi välttää henkilöstöön kohdistuvia toimia".
Bergendal sanoo ymmärtävänsä, että tilanne herättää huolta henkilöstössä ja potilaissa.
– Meidän tärkein tavoitteemme on se, että kaikesta huolimatta HUSiin pitää päästä ja pääsee aina kiireelliseen hoitoon, jos on oikeasti hätä, ja toisaalta aina vakavat sairaudet hoidetaan varmasti. Ja tulemme tekemään parhaamme sen suhteen, että ei kohdenneta mahdollisia säästäjä välittömään potilashoitoon.
Toistaiseksi yt:iden piiristä ei Bergendahlin mukaan ole voitu sulkea pois mitään ammattiryhmiä tai erikoisaloja.
– Tämän ei toivottavasti pitäisi näkyä kovin paljon potilaille, mutta totta kai on ihan selvä, että sairaalat tai laitteet eivät hoida potilaista, vaan ihmiset hoitavat. Ja totta kai on selvää, että huoli ja epävarmuus saattavat näkyä [potilaillekin], ja siitä me olemme tietenkin tosi harmissamme ja huolissamme.
Bergdahl tähdentää vielä, että koska HUSin vastuulla ovat Uudenmaan ja Etelä-Suomen asukkaat ja valtakunnallisesti koko Suomi, HUS tekee "ihan kaikkensa", että toimilla ei ole vaikutusta hoidon laatuun tai potilasturvallisuuteen "minään päivänä tai minään hetkenä".
Luottamusmies: Järkytys
HUSin pääluottamusmies Päivi Törö kertoo uutisen olleen henkilöstölle järkytys ja tunnelman henkilöstön keskuudessa erittäin huolestunut.
– Ehkä ristiriitainenkin, koska kenelläkään ei ole antaa oikeaa tietoa, mitä [yt:t] tarkoittavat omalla kohdalla. Jos on vähänkin tunnetta siitä, että oman työsuhteen jatkumisesta on epävarmuutta, se aiheuttaa levottomuutta lähteä katsomaan onko muita vaihtoehtoja työllistyä, Törö kommentoi.
Törö uskoo, että yt:t tulevat vaikuttamaan myös potilastyöhön.
– Ehkä (se näkyy) potilasjonojen tilapäisenä kasvuna ja hoitopaikka voi vaihtua ehkä siitä, mikä se on alun perin suunniteltu.
Törön mielestä mahdolliset irtisanomiset ovat ristiriidassa hoitaja- ja lääkäripulan kanssa.
– Silloin ajattelee, että meillä on jotain, mitä olisi pitänyt osata ennakoida, johtaa ja suunnitella toisin kuin se tällä hetkellä on.
Törön syyttävä sormi osoittaa myös Suomen hallitusta päin.
Lue myös: Tehy vaatii päättäjiä korjaamaan HUSin talouden: "Suunnitelmissa näkyvät Purran sakset ja leikkuulauta"
Talousluvut synkistyneet entisestään
Neuvottelut ovat osa HUSin talouden sopeutustoimia, joiden tarve on kasvanut.
Taustalla ovat leikkaukset HUSin ensi vuoden talouskehyksestä sekä kuluvan vuoden alijäämäinen tulos.
HUS tiedotti kesäkuussa, että yhtymähallitus oli päättänyt "yllättäen" leikata ensi vuoden talousarviokehyksestä reilut 43 miljoonaa euroa.
Ennen leikkausta HUSin talouden sopeutustarve oli jo ennestään 55 miljoonaa euroa ensi vuodelle.
Lisäksi HUS kertoo, että kuluvan vuoden alijäämä on katettava ensi vuonna. Ennuste alijäämän määrästä on kasvanut vuoden aikana tuntuvasti.
Kun HUS arvioi aiemmin, että alijäämä olisi vajaat 40 miljoonaa euroa, on arvio nyt tarkentunut noin 70 miljoonaan euroon.
Näin ollen ensi vuoden sopeutustarve on HUSin arvion mukaan 140 miljoonaa euroa, kun laskennalliset sopeutustarvetta vähentävät tekijät otetaan huomioon.
HUSin mukaan vuosina 2025–2027 sopeuttamistarve nousee yhteensä jopa reiluun puoleen miljardiin euroon.
HUSin logo Meilahden sairaala-alueen edustalla Helsingissä tänään torstaina.
"Vaihtoehtoja ei ole"
Niin toimitusjohtaja Bergdahlin kuin HUSin talousjohtajan Jari Finnilän mukaan taloudellinen tilanne tarkoittaa sitä, että säästöjä on haettava laajasti myös henkilöstöstä.
– Vuoden 2025 talousarviokehys ja siihen sisältyvä noin 140 miljoonan sopeutustarve ei jätä meille vaihtoehtoja, Finnilä sanoo.
HUSin mukaan henkilöstöön kohdistuvat sopeutustoimet voivat olla irtisanomisia ja osa-aikaistamisia.
Tehtäviä voidaan jättää myös täyttämättä, minkä lisäksi vaikutuksia voi olla esimerkiksi tehtävänkuvaan, työntekopaikkaan, työaikamuotoon tai palkkaukseen.
Rekrytointikielto on HUSissa voimassa jo ennestään.
HUS kertoo, että sopeuttamistoimet kohdistuvat ensisijaisesti muuhun kuin välittömään potilastyöhön.
Tämä johtuu HUSin mukaan siitä, että Valvira on määrännyt HUSin ja 14 hyvinvointialuetta saattamaan pääsyn kiireettömään erikoissairaanhoitoon lainmukaiseksi ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä.
Yt-neuvottelujen välitöntä aloittamista esitetään HUSin yhtymähallitukselle, joka kokoontuu käsittelemään ensi vuoden talousarviovalmistelua ensi maanantaina. HUSin tavoitteena on saada yt-neuvottelut päätökseen lokakuun loppuun mennessä.