Huumeiden käyttö on arpapeliä – bilehuumetta haluavat voivat saada aivan muita myrkkyjä

Sekä Keskusrikospoliisin (KRP) rikoslaboratorion että Tullin laboratorion tutkimukset ovat asiassa samansuuntaisia.

Ekstaasin korvikkeita

KRP:n rikoslaboratorion vuosina 2013–2016 tutkimissa ekstaasitableteissa vaikuttavina aineina on ollut löydetty:

• mCPP
• 2C-I
• 2C-B
• alfa-PVP
• amfetamiini
• fluoroamfetamiini
• metamfetamiini
• MDEA
• PMMA
• 4-CMA
• bk-MDDMA
• MDDM

Kolme viimeksi mainittua on luokiteltu kuluttajamarkkinoilta kielletyiksi psykoaktiivisiksi aineiksi. Loput on luokiteltu huumausaineiksi.

KRP:n Rikosteknisen laboratoriosta kertoo, että viime vuonna tutkituista noin 21 000 ekstaasitabletista noin tuhat sisälsi vaikuttavana aineena muuta kuin käyttäjien yleisesti toivomaa MDMA:ta.

Vastaavasti Tullilaboratorio tutki viime vuonna noin 68 000 tablettia erilaisia stimulantti-tyyppisiä huumausaineita, muuntohuumeita ja luokittelemattomia aineita. Niistä noin 96 prosenttia olivat MDMA:ta. Muita aineita oli pienempiä ryhmiä, niistä selvästi suurimmat fluoriamfetamiinit (noin 1050 kappaletta) ja 2C-B (1220 kappaletta).

– Osa tableteista ei ole ekstaasitabletin näköisiä, mutta ainakin nämä fluoriamfetamiinit ja 2C-B-tabletit ovat näyttäneet ekstaasitableteilta, kertoo Tullilaboratorion kemisti, tulliylitarkastaja Ilmari Szilvay.

Tilanne voi siis käyttäjän kannalta vaikuttaa tällä hetkellä hyvälle, mutta tilanne on vaihdellut eri vuosina. Viitisen vuotta sitten KRP:n tutkimissa ekstaasitableteissa vaikuttavana aineena oli yleensä sittemin huumausaineeksi luokiteltu muuntohuume mCPP. Luokittelun myötä MDMA palautui kuitenkin yleisimmäksi vaikuttavaksi aineeksi. Myös Tullissa on vastaavia havaintoja, sillä aiempina vuosina se on tenhyt yksittäisiä takavarikoita, joissa on saatu kiinni esimerkiksi 20 000 mCPP-tabletin eriä.

Kovia myrkkyjä, monenlaisia sidosaineita

2C-B on aikanaan 1974 kehitetty aistiharhoja aiheuttava psykedeeli, jota on myyty ekstaasin korvikkeena MDMA:n tultua laittomaksi sen samankaltaisten vaikutusten vuoksi.

Fluoriamfetamiinit ovat taas amfetamiinin johdannaisia, joiden vaikutukset muistuttavat amfetamiinia ja MDMA:ta.

mCPP:n vaikutukset muistuttavat amfetamiinia ja ekstaasia, aiheuttaen erityisesti vireystilan nousua. 

PMMA on ekstaasia ja amfetamiinia muistuttava aine, joka on yhdistetty useisiin kuolemantapauksiin muun muassa Norjassa.

Kaikki yllä mainitut aineet on Suomessa luokiteltu huumausaineiksi. 

KRP:n Rikosteknienn laboratorio kertoo, että yksi myrkyllisimmistä tableteista tehdyistä löydöksistä on PMMA. Sitä ei ole osunut poliisin haaviin kahtena viime vuonna tabletteina, mutta 2016 ainetta havaittiin jauhemuodossa. Vuonna 2014 PMMA-tabletteja on tilastojen perusteella tavattu reilussa kymmenessä jutussa. 

PMMA on herättänyt huomiota maailmalla, sillä se on aiheuttanut Euroopassa useita kuolemantapauksia. Kuolemia tapahtui esimerkiksi Norjassa. 

KRP:n Rikosteknisen laboratorion tutkimien ekstaasitablettien sidos- ja jatkeaineet ovat kuitenkin olleet tavallisia lääketabletteja vastaavia. Laboratoriosta kerrotaan, että vuosina 2004–2006 tehtyjen tutkimusten mukaan tablettien sidos- ja jatkeaineina käytetään esimerkiksi glukoosin ja maltoosin kaltaisia sokereita, magnesiumstearaatin kaltaisia rasvahappoja, talkkia, tärkkelystä, selluloosaa sekä joskus gelatiinia. mutta ainakaan KRP:n tiedossa ei ole tässä suhteessa merkittäviä muutoksia.

Tulli selvittää tutkimuksissa tabletin vaikuttavan aineen, ei sidosaineiden koostumusta. 

Juttua korjattu 27. helmikuuta kello 13.36: Tablettien sidos- ja jatkeaineina käytetyt aineet ovat olleet tavallisista lääketableteista tuttuja. Ne eivät siis siinä mielessä ole tuntemattomia