Huumeiden käyttö ei kosketa vain riippuvuudesta kärsivää. Uutisaamussa keskusteltiin siitä, miten huumeiden käyttäjien läheiset pitäisi kohdata.
Huumeiden käyttö on yleistynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan. Samalla on lisääntynyt huumeista välillisesti kärsivien ihmisten määrä.
Huumeiden käyttäjän läheiset kokevat suurta huolta, pelkoa, surua, ahdistusta, häpeää ja epätietoisuutta tilanteessa. Monesti läheiset kärsivät myös sijaistraumatisoitumisesta, kun huumemaailman väkivalta, alistaminen ja hyväksikäyttö valuvat perhepiiriin.
– Kaikki huumemaailman ilmiöt, mitä riippuvuuteen sairastunut kokee, heijastuu jotenkin välillisesti läheisiin, luonnehtii Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka.
Tunteet ja traumat ovat kuormittavia.
Monesti tieto läheisen huumeiden käytöstä tulee järkyttävänä yllätyksenä omaisille, sillä riippuvuudesta kärsivän on taipumus peitellä tilannettaan. Tällöin voi olla vaikea löytää apua, jos voimavaroja siihen ylipäätään on.
Kentällä on paljon toimijoita: kouluterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa, lastensuojelua ja järjestöjä. Yhteistyössä olisi kuitenkin parantamisen varaa, osastonhoitaja Sini Hussein HUS Nuorten Päihdepsykiatrian poliklinikalta sanoo.
Ja silloinkin, kun avun pariin löytää, ei huumeiden pariin ajautuneen henkilön läheinen välttämättä koe tulevansa kohdatuksi. Tähän työhön tarvittaisiin Vainikan mukaan lisää resursseja.
