Tuoreen raportin mukaan Suomi on ykkössijalla alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopassa. Entinen huumeidenkäyttäjä, nykyisin huumeita käyttävien nuorten parissa työskentelevä Miisa Lohi kertoo, mistä tämä johtuu.
Tiedot ovat hälyttävää luettavaa. Sen tietää myös Aseman Lapset ry:ssä työskentelevä Miisa Lohi.
– Se kertoo siitä, että nuoret voivat Suomessa todella huonosti.
Lohi nostaa tärkeimpänä toimenpiteenä nuorten huumekuolemiin puuttumiseen ennaltaehkäisevän työn.
– Jos keskitymme vain päihteidenkäyttöön keskeyttämiseen, ja emme näe juurisyitä huumeidenkäytön taustalla, emmekä saa keskeytettyä huumeidenkäyttöä pitkällä aikavälillä.
Lue myös: MTV Rovaniemen yössä: Tavalliset teinit myyvät huumeita, velkoja peritään rajuin keinoin – "Väkivaltaa käytetään vailla tolkkua"
Nuorten päihdeihanteet muuttuneet
Lohi huomaa työssään, että nuorten päihteiden ihannointi on muuttunut merkittävästi.
– Vastuu tästä on myös meillä. Millaista viestiä annamme vaikutteille alttiille nuorille?
Sosiaalisesta mediasta on Lohen mukaan helppo imeä päihdemyönteisiä vaikutteita. Luotettava tieto huumeista hukkuu tietotulvan sekaan.
– Kovien huumeiden käyttö on lisääntynyt alaikäisillä. Ennen piti aina tuntea joku piireistä, jotta sai alaikäisenä huumeita. Nyt netti mahdollistaa huumeet kaikille.
Lohi arvelee, että tämä voi myös näkyä huumekuolematilastoissa.
– Eihän nuoret voi todellakaan tietää netistä kasvottomalta ihmiseltä tilatessaan, mitä he käyttävät.
Huumeet voivat olla vaarallisia muuntohuumeita tai niissä voi olla eri ainetta, kuin mitä käyttäjä luulee. Tällä voi olla hengenvaarallisia seurauksia Lohi kertoo työssään seuraavansa nuorten huumeidenkäyttöä sosiaalisen median kautta. Lasten julkaisuissa näkyy huumemyönteisyys.
"Lottovoitto oli se, että menetin oman mielenterveyteni"
Lohella on itsellään takana pitkä huumeidenkäyttöhistoria, viisitoista vuotta.
– Olen ollut pakkohoidossa, korvaushoidossa, pyörätuolissa pitkiä jaksoja ja sormeni on amputoitu.
Toipuminen tapahtui vasta pohjakosketuksen kautta.
– Lottovoitto oli tavallaan se, että menetin oman mielenterveyteni huumeidenkäytön seurauksena. Oli pakko lopettaa.
Lohi kertoo motivaationsa työlle olevan se, että yksikin nuori heräisi aikaisemmin pahaan oloonsa, eikä joutuisi menettämään niin paljon, kuin hän itse.
– Aloin käyttämään huumeita 14–15-vuotiaana jouduttuani huostaanotetuksi. Ei minulla ollut tietoisuutta, mihin se tie tulee johtamaan. Varsinkin tyttöjen asema huumemaailmassa on todella surkea.
2:00
2:00
"Mikään menetelmä ei auta, jos ei ole luottamusta nuoreen"
Oma käyttöhistoria on Lohelle avain nykyisessä työssään. Monella nuorella on pelkoa viranomaisia kohtaan. Norjassa teetetyn kyselyn mukaan 40 prosenttia nuorista ei uskaltanut yliannostustilanteessa soittaa apua paikalle.
Taustalla voi olla huonoja kokemuksia esimerkiksi sosiaalityöntekijöistä ja poliisista. Moni myös suojelee esimerkiksi perhettään eikä halua lastensuojelun tietävän, mitä kotona todella tapahtuu. Luottamus viranomaisiin on hataraa, eikä palveluihin haluta sitoutua.
Nuori ei Lohen seurassa koe tulevansa samalla tavalla tuomituksi.
– Oma käyttöhistoriani tekee minusta ehkä helpommin lähesyttävän. Samaistumispinta herättää nuoressa luottamuksen.
Lue myös: Alina, 22, selvisi vuosien huumehelvetistä – vasta huumepsykoosi ja oma katse peilissä avasivat silmät todellisuudelle
Kuinka saada nuori elämän syrjään kiinni?
Lohi myöntää, että kysymys siitä, kuinka saada nuori palveluihin sitoutumaan, on vaikea.
– Meillä on paljon hyviä palveluita, mutta me ei saada nuoria sitoutumaan niihin. Nuoret sitoutuu enemmän hyviin ihmisiin. Siksi tärkeintä on kohtaaminen.
Kohtaamista tulisi Lohen mukaan tehdä mahdollisimman monessa paikassa.
– Itselläni on ollut monia elämänkäänteitä, jolloin olisi voinnut puuttua. Oli diagnisoimaton tarkkaavaisuushäiriö ja koulukiusaamista.
Yhdeksi merkittäväksi ongelmakohdaksi Lohi nostaa myös palveluiden sirpaloitumisen.
– Yksi hoitaa nuorta täällä ja toinen tuolla eikä ne kommunikoi keskenään.
Lohen mielestä monet nykyiset mallit ovat myös liian rangaistuskeskeisiä. Nuoret oireilevat pohjimmiltaan pahaa oloa, ja oireiluista rangaistaan.
– Tulisi olla enemmän hoidollista lähestymistapaa, jotta saamme pysyvää tulosta.
Työssään Lohi kulkee nuorten rinnalla niin oikeudessa kuin sosiaalityöntekijöiden palavereissa. Vastaan tullaan jopa vankilaan, kun nuori vapautuu.
Lue myös: Rikosoikeuden professorit: Huumeiden käytöstä ei pitäisi rangaista – "Kriminalisointi puhdistaa ongelmaa yhtä vähän kuin kieltolaki"
Korvaushoito jakaa mielipiteet
Korvaushoito on opioidiriippuvaisille tarkoitettu hoito, jossa huumeriippuvuutta hoidetaan buprenorfiini- tai metadoni-lääkevalmisteella. Nämä lääkevalmisteet tunnetaan paremmin nimellä Subutex.
Monelle korvaushoito on polku toipua huumeriippuvuudesta. Toisaalta katukaupassa liikkuu paljon korvaushoitolääkkeitä.
– Korvaushoidossa ei mielestäni tarpeeksi keskitytä siihen, että käytön voi myös lopettaa, toteaa Lohi.
Lohen mielestä olisi tärkeää muistaa, että korvaushoito on vain askel kohti toipumista. Nuorille tulisi hänen mukaansa tarjota muita vaihtoehtoja. Lohi oli itse nuorena korvaushoidossa.
– Itselläni huumeidenkäyttö vaan lähti enemmän käsistä, rahallisestikin, kun möin huumeita eteenpäin.
Kivinen tie toipumiseen
Vertaistuki ja perhe oli Lohelle itselleen tärkein tie toipumiseen. Lisäksi hän sai oikeaan aikaan moniammatilliselta yhteisöltä apua.
– Minut nähtiin ja kuultiin ensimmäistä kertaa sellaisena, kuin olen.
Nykyään arjessa korostuvat perusasiat.
– Kehoni toimii ja pystyn liikkumaan. Minulla on oma koti. Näistä asioista olen kiitollinen.
13:35
Katso Miisa Lohen koko haastattelu!