Espoossa tammikuussa 2018 tapahtuneen ampumatapauksen selvittely vaati pitkän kierroksen käräjäoikeudesta hovioikeuden kautta korkeimpaan oikeuteen ja takaisin hoviin. Lopulta vuoren miehen katsottiin ampuneensa ystävänsä vahinkolaukauksella.
Tapauksessa mies oli mennyt ystävänsä asuntoon etsimään entuudestaan maksamaansa päihdeaine lakkaa. Mukanaan hänellä oli savukranaatti ja toimintakuntoinen Beretta-merkkinen käsiase.
Ase oli ollut miehellä tämän kertoman mukaan ehkä noin kuukauden ajan, ja hän kertoi kantaneensa sitä mukanaan itsepuolustusta varten. Tarve varustautumiseen johtui siitä, että hän oli tekoaikaan myynyt huumeita.
Lue myös: Ase laukesi ja luoti osui miestä päähän, uhri kuoli heti – oikeus hylkäsi tapposyytteen
Kertoi kyseessä olleen vahinko
Mies oli ampunut asunnossa kaksi kertaa, joista toisella kertaa luoti oli osunut hänen ystäväänsä otsaan, oikeuden mukaan suoraan silmien väliin. Uhri löytyi alastomana kuolleena istuvasta asennosta tuolissa.
Mies oli myöntänyt aiheuttaneensa uhrin kuoleman, mutta hänen mukaansa kyse oli vahinkolaukauksesta, joka tapahtui uhrin tavoitellessa häneltä asetta. Mies kertoi uhrin olleen herättyään sekava ja aggressiivinen ja kertoi ampuneensa tämän takia varoituslaukauksen. Miehen mukaan uhri oli kuitenkin tavoitellut asetta uudestaan ja ottanut kiinni aseesta tai sitä pitelevästä kädestä niin, että ase oli lauennut.
Syytetty kertoi huomanneensa heti uhrille käyneen pahasti ja paenneensa sen jälkeen paikalta parvekkeen kautta. Miehen käytöstä todistaneiden mukaan tämä oli ollut hätääntynyt ja kertonut teon olleen vahinko. Ase oli jäänyt kateisiin.
Mies kertoi testanneensa asetta kerran aikaisemmin ja todenneen, että ase on ensimmäistä laukausta ammuttaessa jäykempi, jonka jälkeen se muuttuu selvästi kevyemmäksi. Siksi vahinkolaukaus oli hänen mukaansa tapahtunut.
Miehen kertomuksen mukaan ase oli lauennut hänen sormensa ollessa vielä liipaisimella ja uhrin tavoittelun aiheutettua aseen laukeamisen. Uhrin olkapään verijäljet eivät olleet ristiriidassa sen kanssa, että uhri olisi asetta tavoitellut.
Lue myös: Sovittuja huumeita etsinyt mies ampui vankikaveriaan suoraan silmien väliin – miehen selitykset vahinkolaukauksesta eivät uponneet hovioikeudessa
Verijäljistä etsittiin totuutta tapahtumista
Uhrin kasvojen jäljistä pystyttiin päättelemään, että luoti osui tähän 20–60 senttimetrin etäisyydestä. Oikeudessa erityisen tärkeä seikka oli se, millainen verijälki uhrista oli tullut ja voisiko kyseisenkaltainen verijälki syntyä henkilön seisoessa. Samaan aihepiiriin liittyi arvio siitä, oliko henkilö seisonut ja lysähtänyt tuoliin luodin seurauksena vai istunut tullessaan ammutuksi. Oikeus totesi, ettei verijälkitutkimusten pohjalta pystytty tekemään varmoja johtopäätöksiä siitä, onko uhri seisonut vai istunut ampumahetkellä.
Käräjäoikeus oli tuominnut miehen törkeästä kuolemantuottamuksesta eräistä muista rikoksista. Hovioikeus oli kuitenkin koventanut tuomion tapoksi. Asia eteni kuitenkin hovioikeuteen, jossa katsottiin, että tuomiota antaessa oli tapahtunut muotovirhe: Kyse oli siitä, että todistajana kuullun rikostutkijan kirjelmät verijäljistä oli toimitettu oikeudelle vasta pääkäsittelyn jälkeen. Tämä oikeuden mukaan vaikutti syytetyn mahdollisuuksiin puolustaa itseään.
Nyt uuden käsittelyn päätteeksi hovioikeus katsoikin, ettei miehen ollut tarkoitus ampua alastonta ystäväänsä. Se kuitenkin korotti vuonna 1996 syntyneen Miika Benjamin Huovilan käräjäoikeudelta saamaa tuomiota neljästä vuodesta viiden vuoden ehdottomaan vankeuteen. Törkeän kuolemantuottamuksen lisäksi mies tuomittiin muun muassa huume-, räjähde-, ampuma-ase- ja kätkemisrikoksista sekä laittomasta uhkauksesta. Tuomioon vaikutti miehen jäännösrangaistus aiemmista tuomiosta.