Kitaristilahjakkuus, säveltäjä Jukka Tolonen, 69, alkoi käyttää huumeita hyvin nuorena. Huumekoukku kesti jopa vuosikymmeniä ja päättyi vasta, kun hän joutui toisen kerran vankilaan.
Teinipoikana Jukka Tolonen inspiroitui hippiajan musiikista ja seurasi tiiviisti The Beatlesia. 1960-luvun lopulla Beatlesin Paul McCartney myönsi yhtyeen tehneen kappaleen LSD:stä ja samalla hän hehkutti aineen positiivista vaikutusta luovuudelle. Tolonen jakoi bändin kiinnostuksen LSD:hen.
– Mäkin silloin ajattelin, että psykedeeliset huumeet laajentavat tajuntaa. Enää en ajattele niin, ne pikemminkin eksyttävät, Tolonen kertoo Elina Järven uutuuskirjassa Tuho ja toivo – suomalaisen huumetodellisuuden vuosikymmeniä (Bazar Kustannus, 2021).
Lue myös: Järvenpään henkirikos oli kosto kehnolaatuisesta amfetamiinista: 7-vuotias näki ikkunasta kotipihalle ammutun isänsä
Alkoholi ja huumeet vahvasti kuvioissa
Tolosesta tuli jo nuorella iällä menestynyt muusikko. Hänen ja rumpali Vesa Aaltosen perustamasta Tasavallan Presidentti -yhtyeestä tuli menestys 1970-luvulla.
Tolonen oli vahvasti kiinnostunut päihteistä, ja kiertue-elämä tarkoitti alkoholin ja huumeiden värittämiä iltoja.
Huumekoukussa hän oli yhteensä lähes 30 vuotta, aina vuoteen 2008 saakka. Silloin hän joutui toisen kerran vankilaan.
– Välissä oli joitakin vuosia, jolloin en käyttänyt huumeita eikä huumeidenkäyttö ollut päivittäistä, mutta kaiken kaikkiaan olin pitkään huumekoukussa. Se oli niin sanottua viihdekäyttöä, mutta olin riippuvainen, Tolonen kertoo.
Tolonen on jälkikäteen ymmärtänyt, että niin sanottu viihdekäyttökin on vaarallista ja johtaa helposti vaikeaan riippuvuuteen.
Huomenta Suomi nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana.
Viikonloppuisin Huomenta Suomi nähdään kello 9-12.
Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä.
Lue myös: Pro: Huumeiden käyttäjiä ja heidän läheisiään on yhä useammalla työpaikalla – "Tilanteet eskaloituvat jossain vaiheessa"
Uskottomuutta avioliitoissa
Tolonen avioitui ensimmäisen kerran parikymppisenä nuoruuden tyttöystävänsä kanssa. Parille syntyi lapsi, kun Tolonen oli 23-vuotias.
Samaan aikaan perheenisä jatkoi kuitenkin päihteidenkäyttöään ja oli myös keikkareissuillaan uskoton vaimolleen. Tolosen ongelmallinen amfetamiinin käyttö tuli mukaan kuvioihin, kun esikoispoika oli vasta 5-vuotias.
Ensimmäinen avioliitto päättyi eroon vuonna 1985.
1990-luvulla Tolonen meni toisen kerran naimisiin. Tuon avioliiton aikana hän oli joitakin vuosia selvinpäin. Lapsia tässä avioliitossa syntyi kolme. Avioliiton aikaisesta syrjähypystä syntyi myös Tolosen viides lapsi.
Viisi vuotta Tolonen pystyi välttämään pahat ylilyönnit päihteiden kanssa, kunnes hän retkahti taas amfetamiiniin. Se oli hänelle aineista koukuttavin.
– Olin valtavan ihastunut siihen aineeseen, hän kertoo kirjassa.
Amfetamiiniriippuvuus johti lopulta myös toiseen avioeroon.
– Yhtenä päivänä vaimo oli löytänyt mun amfetamiinipussin, ja piteli sitä mun edessä. Sitten hän sanoi, että mun pitää valita joko pussi tai hänet. Olin niin koukussa, että mä valitsin pussin, hän kertoo kirjassa.
Asia on Toloselle edelleen kipeä, vaikka siitä on kulunut yli 20 vuotta.
Lue myös: Pitäisikö kannabis laillistaa? Kansanedustajat ottivat yhteen Asian yhteen -ohjelmassa: ”Pitääkö enemmistön elää marginaaliryhmän ehdoilla?
Puukotti naisystäväänsä varoituksena
Ensimmäisen kerran Tolonen joutui vankilaan rattijuopumuksesta. Hän oli alle viisikymppinen ja istui kuukauden vankeustuomion Ruotsissa, missä oli jäänyt kiinni auton ratista.
Toisen kerran hän sai 1,5 vuoden vankeustuomion sen jälkeen, kun hän puukotti naisystäväänsä vuonna 2006. Pariskunnalle oli tullut erimielisyyksiä, jolloin Tolonen tarttui leipäveitseen ja löi sillä naista pari kolme kertaa vatsaan.
– Olin hirveässä raivon tilassa – muistaakseni vielä huusin, että mä en nyt tapa sua, tapan vasta ensi kerralla, hän avaa kirjassa.
– Tarkoitukseni ei ollut tappaa häntä, vaan varoittaa. Olin täysin huumehöyryissäni, mutta se ei tee tekoani puolustettavaksi. Olin joskus aiemmin humalassakin ollut väkivaltainen, mutta selvinpäin en koskaan, hän kertoo MTV Uutisille.
Tilanteen karmeus alkoi valjeta Toloselle vasta poliisivankilassa, kun amfetamiinihöyryt haihtuivat aivoista. Kirjassa kerrotaan, että Tolonen pelkäsi valtavasti, että nainen kuolisi vammoihinsa.
Lue myös: Nuoret miehet päättivät ryhtyä huumekauppiaiksi – rikkauksien sijaan saivat pitkät tuomiot ja suuret laskut
Uskoontulo antoi motivaation päästä kuiville
Valtavien tunnontuskiensa ja pelkojensa keskellä Tolonen risti kätensä vankilassa ja pyysi Jumalalta apua. Hän rukoili, että naisystävä jäisi henkiin.
Nainen selvisi ja Tolonen tuli linnassa uskoon.
– Oman käsitykseni mukaan olin Taivaan isän tiukassa puhutuksessa vankilassa puolitoista vuotta. Ensimmäinen asia, jonka hän minulle sanoi, oli se, että minun täytyy jättää kaikki päihteet, huumeet ja väkivalta. Uskoontulosta sain motivaation päästä kuiville. Rukoilin apua, koska koin, että olen menossa kadotukseen ja tarvitsen todella apua, hän kertoo.
Uskoontulo oli Toloselle kolmen vuoden prosessi ja erittäin merkityksellinen käänne. Sen myötä hän jätti kaikki päihteet.
Lue myös: Puolueet erimielisiä kannabiksen laillistamisesta – MTV Uutiset kysyi suurimpien puolueiden näkemyksiä rangaistavuuden poistamiseen
Moni asia kaduttaa
Vankilassa Tolonen sai päihdeohjausta ja pääsi mukaan vertaistukiryhmiin sekä keskustelemaan psykologin kanssa.
– Niistä sain paljon apua. Vankilasta päästyänikin jatkoin vielä vertaisryhmässä käyntiä, mutta seurakunta on ollut minulle tärkein tuki ja turva.
Tolonen ei ole ollut puukotuksen jälkeen tekemisissä ex-naisystävänsä kanssa suoraan, mutta hän on pyytänyt naiselta anteeksi tämän äidin kautta. Nainen antoi anteeksi.
Tolonen katuu montaa asiaa huumehuuruisilta vuosiltaan.
– Kadun vaikka mitä, kuten aviorikoksia ja lasten laiminlyöntiä. Elämäni on nyt eheytynyt ja olen saanut tutustua uudestaan lapsiini. Nykyään minulla on hyvät välit lapsiini, lapsenlapsiini ja kumpaankin ex-vaimooni, hän kertoo kiitollisena.
Kaiken kaikkiaan Tolosella on viisi lasta. Kukaan lapsista ei ole seurannut isänsä jalanjälkiä.
– Olen todella onnellinen siitä, että heistä kukaan ei ole alkanut käyttää huumeita. He ovat nähneet minussa varoittavan esimerkin. Toisaalta he ovat nähneet tuhon lisäksi myös toivon, koska olen saanut elämäni takaisin.
Lue myös: Albaaniliiga toi kilokaupalla kokaiinia Suomeen autojen rungoissa - tällaisellä pelilla huumeet salakuljetettiin
Tärkeintä pitää lupaukset
Tolonen juttelee välillä huumeidenkäyttäjien kanssa, joita hän tapaa kaduilla. Hän tekee myös paljon vankilatyötä, eli hän käy vankiloissa kertomassa omasta elämästään ja musisoimassa.
– Kerron vangeille, miten minä pääsin kuiville ja selvisin. Meitä entisiä rikollisia, narkomaaneja ja alkoholisteja on vaikka kuinka paljon, jotka olemme päässeet kuiville Jeesuksen avulla. Sen porukan kanssa teemme yhdessä töitä vankien parissa.
Myös musiikki kuuluu edelleen tiiviisti Tolosen elämään. Hän soittaa jazzbandissa ja seurakunnassa.
– Lupasin lapsilleni, että teen kaikkeni pysyäkseni päihteettömänä. Sen lupauksen olen myös pitänyt. Nykyään minulle kaikista tärkeintä on pitää lupaukset, koska elin pitkään niin, että rikoin kaikki lupaukset.
Tolonen on hirvittävän helpottunut siitä, että hänen elämänsuuntansa kääntyi totaalisesti vankilassa.
Elina Järvi haastatteli kirjaansa varten entisiä huumeidenkäyttäjiä. Yksi heistä on kitaristilahjakkuus Jukka Tolonen.
Lue myös: Entinen huumeidenkäyttäjä Tapani käytti huumeita pistämällä vuosikymmeniä – uskoo, että käyttöhuoneet olisivat auttaneet hänet irti aineista paljon aiemmin
Valtavan iso ongelma
Elina Järvi haastatteli kirjaansa varten monia entisiä huumeidenkäyttäjiä, mutta myös jonkin verran edelleen aineita käyttäviä ihmisiä. Hänen mielestään Suomessa ei edes ymmärretä, miten isosta ongelmasta huumeissa on kyse.
– Huumeongelman laajuutta kuvaa hyvin se, että vuonna 2019 Suomessa kuoli huumeisiin enemmän ihmisiä kuin tieliikenteessä. Tässä on myös se ristiriita, että liikenneonnettomuuksiin suhtaudutaan itsestäänselvästi niin, että ne ovat täysin turhia kuolemia ja pohditaan, miten niitä voitaisiin estää kaikin keinoin. Mutta entä huumekuolemat?
– Huumeidenkäyttöön liittyy voimakasta stigmaattista ajattelua kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Huumekuolemat ovat myös täysin turhia ja ne koskettavat entistä nuorempia ihmisiä, Järvi sanoo.
Vuonna 2019 huumeisiin kuoli 234 ihmistä ja tieliikenneonnettomuuksissa 211.
– Tämä konkretisoi sen, että ei ole kyse mistään marginaalisesta ilmiöstä. Lisäksi kyseessä on asia, jolle kukaan ei oikein ole enää immuuni huumeidenkäytön lisääntyessä jatkuvasti. Emme voi tietää tai ennustaa, koskettaako asia jonain päivänä myös omaa lähipiiriämme. Näihin asioihin ei pitäisikään kenenkään suhtautua ylimielisesti ja ajatella, että ei liity minuun millään tavalla.
Lue myös: Nuorten huumeiden käyttö on lisääntynyt – poliisikansanedustajalta suoraa puhetta kannabiksesta: Kaikissa viimeaikaisissa henkirikoksissa taustalla on ollut kannabis
Pienikin määrä voi olla tappava annos
Järvi toteaa, että vaikka kaikessa huumeidenkäytössä ei ole välttämättä kyse huumeriippuvuudesta, hän ei osaa nimetä turvallista tapaa käyttää huumeita.
Tuho ja toivo -kirjan mukaan Suomessakin tavataan muuntohuumeina fentanyylijohdannaisia opioideja, jotka voivat olla peräti 10 000 kertaa vahvempia kuin morfiini. Silloin vain noin 0,03 milligrammaa voi olla aikuiselle tappava annos.
– Vaaratilanteet voivat aiheutua esimerkiksi siitä, ettei henkilö välttämättä tule ottaneeksi sitä ainetta mitä hän uskoo ottavansa. Lisäksi voidaan ajatella, että aineiden hankkimisen helppous – niiden tilaaminen netistä – on tavallaan madaltanut moraalia: ennen vanhaan diilerit ainakin pyrkivät välttämään kaman myymistä alaikäisille, koska se madalsi kiinnijäämisen riskiä, ja varmaan asiaan liittyi eettistäkin puolta.
– Nykyään tilanne on kuitenkin se, että alaikäiset diilaavat itsekin ja silloin aineita myydään myös ikätovereille, Järvi sanoo.
Lue myös: Huumeidenkäyttö julkisilla paikoilla on noussut kuumaksi perunaksi Oodin puukotuksten jälkeen – poliisi rauhoittelee: "Ongelma ei ole räjähtänyt käsiin"
Vahva yhteys väkivaltarikoksiin
Kirjassa nostetaan esiin myös huumeiden ja väkivaltarikosten välinen yhteys. Huumeet tai muut päihteet ovat monien henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten taustalla.
Elämä "kentällä" on muuttunut koko ajan kovemmaksi ja se on lisännyt tarvetta hankkia "jotain kättä pidempää".
– Huumemaailma tuntuu muuttuvan koko ajan entistä vaarallisemmaksi. Henki voi lähteä esimerkiksi muutaman kympin huumevelan takia, Järvi sanoo.
Järven mukaan huumeidenkäyttäjät eivät läheskään aina uskalla soittaa apua esimerkiksi yliannostustapauksissa, koska huumeidenkäyttö on jo itsessään rikos. Siksi käytön dekriminalisointiin liittyvät keskustelut ovat hänen mielestään tärkeitä.
– Myös käyttöhuoneilla eli valvotuilla pistotiloilla voitaisiin ennaltaehkäistä huumemyrkytyskuolemia ja hoitaa pistämisestä aiheutuvia vaarallisia komplikaatioita. Asia ei ole kuitenkaan ihan yksinkertainen, sillä vastaan tulee muun muassa kysymys, voisiko terveysalan henkilökunta käsitellä tilassa huumeita. Helsingin kaupunki onkin esittänyt STM:lle erillislain säätämistä käyttöhuoneiden kokeilemiseksi, Järvi sanoo.