Suomalaiset rakastavat käytännöllisyyttä ja muokkaavat kotiaan siten, että arki sujuu mahdollisimman jouhevasti. Mutta eikö se ala kyllästyttää? Pitääkö funktionalismi pintansa myös tulevaisuudessa?
Suomalaiset ovat tottuneet vaatimaan asunnoltaan toimivuutta. Ei ihme – me rakastamme funktionalismia.
Tämän huomaa työssään myös sisustusarkkitehtitoimiston perustaja Kari Lappalainen. Mikäli asunnosta puuttuu toiminnallisuus, sitä kehitetään vaikka sitten remontoimalla.
Suomalainen funktionalismi
- Käytännöllisyys
- Nokkeluus
- Vastuuntuntoisuus
- Jämptiys
- Tarkoituksenmukaisuus
- Pröystäilemättömyys
- Järjestelmällisyys
- Rationaalisuus
- Laatutietoisuus
- Materiaalitietoisuus
Katto pään päälle vai luksusta?
Lappalaisella on näkemys siitä, millaisia koteja suomalaiset haluavat. Hän jakaa suomalaiset karkeasti kolmeen ryhmään, jossa noin joka viides on sitä mieltä, ettei lopputuloksella ole niin suurta väliä. Heitä voisi kuvata lauseella "kunhan on katto pään päällä".
– Selkeästi suurin ryhmä vaatii asunnon toimivuudelta huomattavasti enemmän ja ymmärtää, että toimivuus tuo asumiseen ja arjen sujumiseen paljon etuja.
Tampereen funkkis-tyylinen linja-autoasema
Lappalaisen mukaan noin joka kymmenes tietää hyvin tarkkaan, mitä asumiseltaan haluaa. He vaativat korkeaa laatua niin suunnittelulta kuin vaikkapa materiaaleilta. Asuntokaupassa tällaisista asunnoista käytetään termiä luksuskohde.
Kokolattiamatto kylppäriin – ei ikinä!
Sisustuslehtien selailija saa helposti käsityksen, että kotien trendien mukana myös toiminnallisuus muuttuu nopeasti. Taloja laajennetaan, seiniä siirretään ja keittiöitä muutetaan tuosta vain asunnon toiselle puolelle. Välillä suorastaan pröystäillään.
Lappalainen huomauttaa, että todellisuudessa asuntojen toiminnallisuus on vuosien saatossa muuttunut melko vähän.
– Toiminnotkin pysyvät samoina. Me nukumme, peseydymme, syömme ja oleskelemme kotona. Toisaalta arkinen huolto on nykyään helpompaa. Kun suunnittelemme uutta remonttia, otamme huomioon, miten esimerkiksi vaatteet huolletaan ja missä tavarat säilytetään.
Alvar Aallon Paimio-tuoli.
Myös kylpytiloihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Kylppäreiden koko on kasvanut, ja ne ovat aiempaa viihtyisämpiä.
Tuttujen kotimaisten sisustuslehtien ja blogien lisäksi moni seuraa myös ulkomaalaisia julkaisuja. Onko makumme muuttunut, napsimmeko ideoita maailmalta?
– Pohjoismaissa toiminnallisuus on pitänyt pintansa. Meitä kauhistuttavat esimerkiksi brittiläiset kylpyhuoneet, joissa saattaa edelleen olla kokolattiamatto.
Maalaisjärki näkyy myös sisustuksessa
Mistä suomalainen funktionalismi sitten kumpuaa? Miksi esimerkiksi kammoamme kokolattiamattoja?
– Meissä asuu terve maalaisjärki. Rationaalisuus leimaa suomalaista kansaa. Mielestäni tämä on vahvuus, joka näkyy positiivisesti muillakin toimialoilla, Lappalainen pohtii.
Hän huomauttaa, että tähän tuskin tulee muutosta tulevaisuudessakaan, eikä usko, että koti muuttuisi suuresti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Asuminen tosin alkaa Lappalaisen mukaan jakautua tulevaisuudessa kahteen selkeään lohkoon. Lappalaisen mielestä nämä lohkot näkyvät jo nyt, mutta tulevaisuudessa lohkottuminen korostuu.
– Ensimmäiseen lohkoon kuuluvat asunnot, joissa elektroniikka on suuressa osassa arkielämää. Tällaisissa kodeissa asuu ihmisiä, jotka syntyvät iPadit kädessä ja omaksuvat saman tien, kuinka uusin tekniikka helpottaa arkea.
Heidän asuntonsa on kirjaimellisesti verkotettu. Kaikki sähköiset laitteet valaistuksesta talotekniikkaan on hallittavissa esimerkiksi puhelimella. Kotia hallinnoidaan myös omalla äänellä.
– Näissä kodeissa asiat hoituvat helposti, ja sen asukkailla on koko ajan tieto paitsi kodin, myös sen ulkopuolisista tapahtumista.
Viron Pärnun uimarantaa. Rantakahvilarakennus edustaa funkkistyyliä!
Kakkoslohkoon Lappalainen sijoittaa asunnot, joista on karsittu kaikki tarpeeton, myös pitkälle viety tekniikka.
– Näissä kodeissa eletään käytännöllisen yksinkertaista elämää, ei kuitenkaan vaatimatonta. Asukkaat arvostavat sujuvaa arkea, mutta kiinnittävät erityistä huomiota laadukkuuteen ja ekologisuuteen.
Vaikka take away -ravintoloiden määrän kasvusta voisi muuta päätellä, meillä on myös tulevaisuudessa keittiö, kuten myös muut perinteiset tilat: kylpyhuone, säilytystilaa, makuuhuoneet ja oleskelutila.
– Sen sijaan tulevaisuudessa korostetaan mahdollisuutta muokata asumista eri elämänvaiheisiin.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lähde: Sisustusarkkitehtitoimisto Kari Lappalainen Oy