Susia on Suomessa noin 30 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa noin 300 sutta ja 35 susilaumaa. Susien runsastumisen syynä on hyvä pentutuotto ja ravintotilanne. Eniten susireviirejä on Länsi-Suomessa. Luken mukaan Suomen susikanta kasvaa edelleen.
Sudet ovat ehkä eniten suomalaisten tunteita kuohuttava eläinlaji. Susia suojellaan tai vihataan intohimoisesti. Tänään luonnonvarakeskus tiedotti, että Suomen susien määrä on kasvanut viime vuodesta noin 30 prosentilla. Vuosi sitten maaliskuussa susilaumoja oli noin 30 ja susia noin 230. Tänä vuonna laumoja oli noin 35 ja susia noin 300. Kannan kasvu näyttää myös jatkuvan.
– Seuraavan vuoden aikana näyttää siltä, että parien ja perhelaumojen määrä on todennäköisesti kasvusuunnassa. Yksilömäärä on epävarmempi, että kasvaako vai väheneekö se vuoden aikana, arvioi erikoistutkija Samu Mäntyniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Kannan kasvuun on useita syitä. Ravintotilanne on ollut hyvä esimerkiksi valkohäntäpeurojen lisääntymisen takia. Pentuja on myös syntynyt paljon.
– Kasvu johtuu pääasiassa viime vuoden hyvästä pentutuotosta. Pentuja syntyi tavallista enemmän ja ne ovat selvinneet myös hyvin hengissä, selittää Mäntyniemi.
Suomen susikanta on ollut kasvussa vuodesta 2017 lähtien.
Metsästäjäliitto vaatii kannanhoidollista metsästystä
Metsästäjät ovat aiemmin pitäneet Luonnonvarakeskuksen arvioita susimääristä liian pieninä, mutta tällä kertaa luvut kelpaavat.
– Tulos on odotusten mukainen. Kentältä saadut havainnot viimeisen vuoden ajalta ovat antaneet ymmärtää, että susikanta on kasvussa, toteaa Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.
Metsästäjäliitto vaatiikin nyt suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista.
– Hallittu metsästys johtaisi siihen, että susi tietää väistää ihmistä ja koiraa eikä tule pihapiiriin. Tavoite ei ole suden poistaminen Suomen luonnosta vaan tietty kannan tason hallinta ja se, että kannanhoidollisen metsästyksen kautta suden ihmispelko ja koirapelko säilyisivät, perustelee Silpola.
Yli puolet Suomen susireviireistä on Länsi-Suomessa.
Suotuisaa suojelun tasoa arvioidaan syksyllä
Metsästyksen mahdollisesta aloittamisesta päätetään vasta syksyllä sen jälkeen, kun Luonnonvarakeskus on arvioinut, onko suden suotuisa suojelutaso Suomessa saavutettu.
– Tätä on vielä vaikea sanoa. Meillä on työ kesken viitearvon määrittelemiseksi. Tulos tulee julki syyskuun alkupuolella, sanoo Mäntyniemi.
Yli puolet Suomen susireviireistä on Länsi-Suomessa. Susikanta on vahva Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Itä-Suomessa vahvimmat susikannat ovat Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Jos susikanta kasvaa, sudet asettuvat myös uusille alueille.
– Kaikkein suurin todennäköisyys uusien reviirien syntymiselle on entisten reviirialueiden läheisyydessä, uskoo Mäntyniemi.
Suomen susikanta on ollut kasvussa vuodesta 2017 lähtien.
Sudet herättävät voimakkaita tunteita
Susien puolustajat ja vastustajat ovat olleet Suomessa napit vastakkain jo vuosien ajan. Kaikille kelpaavia linjauksia susikannan hoidosta on ollut vaikea löytää. Susien herättämille voimakkaille tunteille ei ole yhtä yksinkertaista selitystä.
– Olen samaa mieltä siitä, että susi herättää paljon tunteita, mutta tutkijan selitystä minulla ei tähän asiaan ole, myöntää Mäntyniemi.
– Susi tulee pihoihin ja koiraeläimenä käyttäytyy toisin kuin esimerkiksi karhu tai ilves. Ehkä suden luonteesta ja saalistustavasta johtuen konfliktit ovat yleisempiä. Korostan, että metsästäjät ymmärtävät kyllä, että sudella on paikka Suomen luonnossa ja kannan tulee säilyä elinkelpoisena, vakuuttaa Silpola.