Ikääntyneiden omaishoitajien toimintakykyä ja kuormitusta on seurattava paremmin, painottaa Onnettomuustutkintakeskus (Otkes). Otkes julkisti tänään tulokset tutkinnasta, jossa se selvitti ikääntyneen, huonokuntoisen pariskunnan jäämistä ilman apua Varsinais-Suomen Pöytyällä elo-syyskuussa 2022.
Pariskunnan nainen kuoli jäätyään vaille lääkehoitoa. Myös hänen miehensä oli erittäin huonossa kunnossa, kun poliisi löysi vanhukset näiden asunnosta syyskuun alkupuolella 2022.
Pariskunnan mies toimi vaimonsa omaishoitajana, eikä heillä ollut lähiomaisia. Pariskunta oli sosiaalipalveluiden asiakas sopimusomaishoidon myötä, mutta kotihoitoon heillä ei ollut virallista asiakkuutta.
– Tutkinta toi hyvin esille, että sosiaalipalveluissa ei ole tunnistettu ilman lähiomaisia toimivan omaishoitajan vaativaa hoitovastuuta ja tukiverkon puuttumisesta aiheutuneita riskejä. Omaishoitajan kuormittumisen kokonaiskuva puuttuu, sillä siihen ei ole valtakunnallisia kriteereitä, prosesseja tai mittareita, sanoo Otkesin tutkinnanjohtaja Hanna Tiirinki tiedotteessa.
Tämän hetken tietojärjestelmät omaishoidosta ovat hänen mukaansa pirstaloituneet.
– Peräänkuulutamme suosituksilla nyt kansallisten mittareiden luomista omaishoitajien jaksamiseen sekä toimintakyvyn arvioimiseen ja seurantaan.
Lue myös: Kotihoitoa epäillään iäkkään pariskunnan laiminlyönnistä Pöytyällä, vaikka vanhukset eivät olleet sen asiakkaita – poliisi selittää rikosepäilyn perusteet
Etäteknologia hyvä apuväline
Muutosten tulisi Tiiringin mukaan lähteä siitä, että ilman läheisten tukiverkostoa olevien ikääntyneiden omaishoitajien osalta tehtäisiin kokonaisvaltainen ja säännöllinen arvio, selviytyvätkö he ylipäänsä tehtävistään.
– Myös etäteknologia ja digitalisaatio mahdollistavat nykyään paremman seurannan. Niiden tarjoamia mahdollisuuksia tulisi hyödyntää.
Neuvotteleva virkamies Satu Karppanen sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa, että laissa on säädetty omaishoidontuen myöntämisen edellytykseksi, että hoitajan terveys ja toimintakyky riittävät hoitotyöhön. Hänen mukaansa hyvinvointialueiden on arvioitava sekä hoidettavan että hoitajan palveluntarvetta säännöllisesti.
Tiiringin tavoin Karppanen tuo esiin kehittyvän etäteknologian mahdollisuudet.
– Etäyhteyksien avulla voidaan mahdollistaa nopea tiedonsaanti omaishoidettavan ja omaishoitajan tilanteesta.