Heikkeneekö ihmisen kuulo iän myötä vääjäämättä? Entä voiko kuulon heikentymiseen vaikuttaa itse?
Kuulon heikkeneminen vanhetessa on yksilöllinen prosessi. Siinä missä yhdellä kuulo alkaa heikentyä jo työikäisenä, toinen voi säilyttää kuulonsa lähes normaalina korkeaan ikään asti.
− Perimällä on ikäkuulon kehittymisessä iso osuus. Myös melualtistus ja tietyt sairaudet, kuten Ménièren tauti, vaikuttavat asiaan.
− Toki kuulo heikkenee jonkin verran kaikilla, kun aistinsolut vähenevät, sisäkorvan ikääntyy, sen aineenvaihdunta hidastuu ja sisäkorvan omat korjausmekanismit vähenevät. Yleisimmin ikäkuuloa esiintyy eläkeikäisessä väestössä, Kuuloliiton ylilääkäri Mari Havia kertoo.
Elämänpiiri kutistuu
Hyvä kuulo on elämänlaatua ylläpitävä tekijä. Siksi kuulon ongelmiin on tärkeää puuttua ajoissa.
Havian mukaan kestää keskimäärin viidestä kymmeneen vuoteen siitä, kun kuulonlasku alkaa, että ihminen päätyy lopulta hoitoon. Se on joskus liian pitkä aika.
− Henkilö, joka on kärsinyt tietämättään joitakin vuosia huonontuneesta kuulosta, on väsynyt. Hän kokee tietämättömyyttä erilaisissa tilanteissa ja alkaa jäädä vähitellen niistä pois. Piirit käyvät pieneksi, ja tämä voi johtaa sosiaaliseen arkuuteen.
− Ihmisen persoona voi muuttua tuona aikana. Siinä vaiheessa häntä voi olla vaikea saada uudelleen liikkeelle, Havia kuvaa tapahtumaketjua.
Ammattilainen painottaa, että apua on saatavilla. Aika usein käy niin, että ulkopuolinen huomaa läheisensä ongelman ja tuo tämän hoitoon.
− Kyseinen henkilö ei ole välttämättä itse motivoitunut kuulon kuntoutukseen. Ikäkuuloa kannattaa kuitenkin kuntouttaa. Tavoite on saada potilaalle samat yhteiskunnalliset ja elämänlaadulliset mahdollisuudet kuin hyvin kuulevillakin on.
Suojaa kuuloasi!
Kuulon kuntoon voi vaikuttaa tietyiltä osin myös omien elämäntapojen kautta. Voimakasta melualtistusta kannattaa aina välttää. Perusterveet elämäntavat, hyvä verenpaine ja tupakoimattomuus suojaavat osaltaan kuuloa.
− Työperäiseen meluun on kiinnitetty nykyään huomiota, mutta vapaa-ajan häly on tullut tilalle voimakkaampana, Havia pahoittelee.
Korvan aistinsolut voivat pahimmassa tapauksessa vaurioitua kerrasta, jos ihminen altistuu valtavalle annokselle melua. Tämä kannattaa ottaa huomioon muun muassa harrastusten suhteen.
− Esimerkiksi ammunnassa laukaus muodostaa erittäin nopean, yhtäkkisen äänen.
Kuva: Colourbox.com
Studio55/Jenni Kokkonen
Mari Havia pähkinänkuoressa |
- Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologian lisäkoulutus, tutkintoarvoltaan lääketieteen tohtori. |
- Väitöskirja käsitteli Menieren taudin esiintyvyyttä ja kliinistä kuvaa. |
- Toimii Kuuloliiton ylilääkärinä |
- Kiinnostuksen kohteita muun muassa kuulo-oireet, kuulonlasku ja sen kuntoutus, korvaperäinen huimaus, Menieren tauti ja lapsipotilaat. |
Lue myös:
Nykyajan työelämä on haaste kuulolle