Ihmisen varhaisin esi-isä löydettiin – pussimainen otus kiemurteli meren pohjassa

Saccorhytus
Tutkimuksen pohjalta on onnistuttu hahmottelemaan, miltä Saccorhytus voisi näyttää.Jian Han
Julkaistu 01.02.2017 20:05

MTV UUTISET

Tutkijat ovat löytäneet ihmisen tähän mennessä varhaisimman tunnetun esihistoriallisen esi-isän, tiedottaa Cambridgen yliopisto.

Saccorhytus-nimisen olion uskotaan olleen alkukantaisin jälkisuisten yläjaksoon kuuluva eläin ja siten myös varhaisin ihmisen evoluutioon johtanut askel.

Eläin on ollut mikroskooppisen pieni, pussimaisen muotoinen merenelävä, jolla on suuri suu.

– Paljaalla silmällä fossiilit näyttävät pieniltä mustilta jyviltä, mutta mikroskoopilla tarkasteltuna tarkkuus on henkeäsalpaava. Kaikilla jälkisuisilla on yhteinen esi-isä ja uskomme, että se on tämä, toteaa paleobiologian professori Simon Conway Morris.

Jälkisuisten yläjakso on suuri ja siihen kuuluvat selkärankaisten lisäksi esimerkiksi meritähdet, merisiilit ja merimakkarat. Koska jälkisuisia on niin paljon, ja niitä on niin erilaisia, aiemmin on ollut hankalaa hahmotta, millainen niiden yhteinen esi-isä voisi olla.

Saccorhytuksella kiduksen esiasteet – ei peräaukkoa

Löydökset ovat linjassa aiempien oletusten kanssa. Esi-isämme on ollut millimetrin kokoinen ja elänyt todennäköisesti meren pohjassa hiekan seassa.

Tutkimuksen mukaan se on ollut kaksikylkisymmetrinen, kuten ihmisetkin, ja sillä on ohut ja joustava iho. Sillä on ollut mahdollisesti hieman lihaskudosta ja se on pystynyt liikkumaan kiemurtelemalla.

Uutta on, että tutkijat eivät löytäneet todisteita siitä, että Saccorhytuksella olisi peräaukkoa. Se on todennäköisesti syönyt samasta aukosta kuin ulostanut.

Olion ihosta on löydetty pieniä kartiomaisia rakenteita, joista se on mahdollisesti pystynyt vapauttamaan nielemäänsä vettä ulos. Rakenteet saattavat olla kidusten esiaste.

Eläimen fossiili löydettiin Kiinasta Shaanxin alueelta ja se on ajoitettu kambrikaudelle 540 miljoonan vuoden päähän.

Tutkimukseen osallistui britannialaisia, kiinalaisia ja saksalaisia tutkijoita ja se julkaistiin Nature-tiedelehdessä.

Suomessa asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin sanomat.

Tuoreimmat aiheesta

Ulkomaat