Allergia on kehon immunologisen järjestelmän häiriö. Nuhaisaa ja kutisevaa ihmistä voi allergian sijaan vaivata myös yliherkkyys.
”Kissa aiheuttaa silmien kutinaa ja voi laukaista poskiontelotulehduksen, jos oleilen asunnossa, jossa asuu kissa. Tulppaaneista on tullut jo kaksi kertaa poskiontelotulehdus ja samoin, kun leivoin pullataikinasta pikkupullia; vehnäjauhonpöly laukaisi taas tulehduksen.”
”Jokin liiman aineosa allergisoi. Useimmista laastareista ja ihoteipistä tulee ihottumaa. Jopa lenkkareiden lipan kokolapusta tuli ihottumaläiskät nilkkoihin.”
Allergia on kehon immunologisen järjestelmän häiriö, jossa keho alkaa reagoida vihamielisesti jonkin sinänsä vaarattoman aineen vuoksi. Tätä allergiaa aiheuttavaa ainetta kutsutaan allergeeniksi.
Niin sanottu nopea allergia ilmenee yhtäkkisenä kutinana, nuhana, ihottumana tai vaikkapa vatsavaivoina.
Hidas allergia on yleensä kosketusallergiaa, jonka voi saada esimerkiksi hajusteista iholla tai korujen nikkelistä.
Yliherkkyys ei ole sama asia kuin allergia. Yliherkkyyksiä on monenlaisia, eikä näillä kaikilla ole tautiluokitusta – ne eivät siis ole "virallisia" sairauksia.
Ihminen voi olla yliherkkä esimerkiksi ruoan lisäaineille tai tuoksuille.
Tuoksut hankaloittavat monen elämää.
”Olen laaja-alaisesti allerginen ja yliherkkä. Oireina ovat muun muassa vasomotorinen nuha, silmien kutina ja kirvely, päänsärky ja pahoinvointi, vilunväristykset, kuumeen nouseminen, ja ihottuma. Hengitys salpaantuu voimakkaista tai runsaista hajuista ja hajusteista, käryistä, ja pölyistä. Ainoa tepsivä hoitokeino on pysytellä kotona, ja vältellä allergisten reaktioiden aiheuttajia. Lääkkeet vain lievittävät oireita, eivät paranna!”
Tuoksuyliherkkyydestä käytetään termiä yleinen kemikaaliherkistymä. Allergia- ja astmaliiton mukaan 10–40 prosenttia suomalaisista kärsii tuoksuyliherkkyydestä.
Tuoksuyliherkkyys ei ole sama asia kuin hajusteallergia. Aiemmin yliherkkyyttä pidettiinkin psyykkisenä oireena, mutta nyttemmin se on todettu elimelliseksi vaivaksi: tuoksuyliherkältä puuttuu kyky tottua tuoksuihin.
Myös sähköyliherkkyydestä puhutaan nykyisin enemmän, ja sähköyliherkille on myös oma yhdistys.
Vedellekin voi olla yliherkkä!
”Olen yliherkkä hajusteille ja muille kemikaaleille. Pienikin määrä muiden käyttämää hajustetta, olkoonpa hajuvetenä, tukankäsittelyaineissa, meikeissä, pyykinkäsittelyaineissa tai muualla yskittää, huimaa, tulee rytmihäiriöitä, vapinaa ja todella huono olo. Itse en ole voinut enää vuosiin homealtistukseni jälkeen käyttää mitään hajustettuja tuotteita.”
Siitepöly- tai maitoallergia on monille tuttu juttu, mutta harva on kuullut herkistymisestä valolle. Viidennes suomalaisista kärsii monimuotoisesta valoihottumasta jossain vaiheessa elämäänsä. Monimuotoinen valoihottuma on allergian kaltainen reaktio, ja se tunnetaan myös termillä MMVI.
Valoihottuman aiheuttaa auringon säteily. Ihottumaa ilmaantuu yleensä kevään ensimmäisinä aurinkoisina päivinä tai kesän alussa, kun iho ei ole tottunut olemaan auringossa. Yleensä iholle syntyy kutiava, näppyläinen tai läiskäinen ihottuma, joka kutisee voimakkaasti.
Ihottumanäppylät nousevat samana iltana tai seuraavana päivänä ja häviävät muutaman päivän sisällä. Läiskäinen ihottuma puolestaan tarvitsee pari viikkoa hävitäkseen.
Jos valoyliherkkyysihottuma on hyvin voimakas ja hankalahoitoinen, puhutaan harvinaisemmasta aurinkoekseemasta.
Aurinkoekseemassa jopa näkyvä valo voi haitata elämää. Taudin toteaminen on hankalaa siksi, että se muistuttaa monia muita sairauksia. Myös hoito on kinkkistä: paras hoitokeino on olla menemättä aurinkoon, pysyä sisällä päivän UV-rikkaimpina hetkinä ja pukeutua peittävästi.
Valokin voi herkistää.
"Hajusteet, siis partavedet, deodorantit, hajuvedet, ja niihin yhdistyvä kissa- tai koira-altiste vievät minut lähes sairaalakuntoon. Kurkunpää turpoaa, ääntä ei saa ulos. Toivottomuus iskee helposti, kun "terveenä" lähtee kotoa ihmisten ilmoille. Vain välttely auttaa."
Valon lisäksi elämän eliksiiri, vesi, voi aiheuttaa oireita. Vesiallergiaksi kutsuttu reaktio ei kuitenkaan ole allergiaa, vaan yliherkkyysreaktio. Kun vesi osuu iholle, se aiheuttaa esimerkiksi ihon kutiamista, nokkosihottumaa ja polttelemista. Pahimmissa tapauksissa herkistynyt ei voi edes juoda.
Yliherkkyys vedelle on äärimmäisen harvinainen tila. Samanlaisia harvinaisuuksia ovat herkkyys kylmälle, kuumalle ja kosketukselle – näissä herkkyystiloissa kylmyys, hikoilu tai pelkkä ihon koskettaminen johtaa nokkosihottumaan.
"Vain välttely auttaa."
"En voi mennä mihinkään ilman allergia- ja astmalääkkeitäni. Katupölyaikana hengityssuojaimen avulla saan käydä ulkona. Oireita on monia ja osa niistä on välillä rajujakin. Herkistyminen vaikuttaa jokapäiväiseen elämääni ja rajoittaa jonkin verran tekemisiäni. Ikävintä tällä hetkellä on se, että oppilaitokseni sisäilma aiheuttaa minulle myös oireita.
Nykypäivänä monen muunkin vaivani ounastellaan johtuvan homeelle ja huonolle sisäilmalle altistumisesta. Kukaan ei ota mistään vastuuta, ja se harmittaa. Kamalinta kaikessa tässä on kuitenkin se, etten parane näistä koskaan, ja jokaisella altistuksella vaivani vain pahenevat."
Kursivoidut kohdat ovat lukijoiden kertomuksia.
Lähteet: Wikipedia, Terveyskirjasto.fi, Allergia.fi, Terve.fi, Mnn.com, Everydayhealth.com