Pahenevatko iho-ongelmasi talvisin? Lääkäri kertoo, mistä on kyse – osa suomalaisista on jopa "allergisia pakkaselle"

Atooppinen ihottuma vaikuttaa pahimmillaan koko elämään 0:41
Suomalaisista 25–30 prosentilla on jossakin elämänsä vaiheessa atooppisen ihottuman oireita. Atooppinen iho vaikuttaa pahimmillaan koko elämään. 

Moni kärsii iho-ongelmista talviaikaan, mutta harvoin kyse on allergiasta.

Iho kuivuu ja kutisee. Tuntuu kuin nahka jäisi kiinni vaatteisiin. Talviajan kylmyys ja kuivuus saavat monen ihon oireilemaan. Viileässä ilmassa ihoon sitoutuu vähemmän kosteutta. Samanaikaisesti lämmitys kuivattaa sisäilmaa. Oireet saattavat tuntua ihon lisäksi silmissä ja limakalvoilla.

”Talviallergiasta” ei kuitenkaan voida puhua, muistuttaa lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi Péter Csonka Terveystalosta. Allergiassa allergeeni, yleensä proteiini, aiheuttaa elimistössä oireita. Ainoastaan talvella iskevissä iho-oireissa kyse ei todennäköisesti ole allergeenista vaan kylmästä, kuivasta tai tuulisesta ilmasta.

Allergialääkkeillä ei siis voi oloaan helpottaa. Omalle iholle parhaiten sopivien perusvoiteiden ahkera käyttö helpottaa ainakin iho-oireita.

Talviaika pahentaa atooppista ihottumaa

Atooppisen ihottuman kuivasta ihosta erottavat punoittavat ja kutisevat läikät, jotka yleensä pahenevat ilman hoitoa. Atooppinen ihottuma johtuu tulehdustilasta, jota talvi pahentaa samasta syystä kuin se kurittaa perustervettä ihoa. Lisäksi talvella leviävät flunssat voivat pahentaa atooppista ihottumaa epäsuorasti, sillä infektion aiheuttama elimistön stressitila vaikuttaa tulehdukseen.

Perusvoiteet eivät tepsi atooppiseen ihottumaan, vaan siihen tarvitaan tulehdusta lievittäviä paikallisvoiteita. Yleisimmät lääkevoiteet ovat kortisonipohjaisia. Niistä on hyötyä vain tulehduksen hoitamisessa, ei kuivan mutta perusterveen ihon hoitamisessa.

(Artikkeli jatkuu kuvan alla.)

Pakkanen voi saada iholle nousemaan paukamia

Noin viisi prosenttia suomalaisista on ”allergisia pakkaselle”. Kylmänokkosihottuma eli kylmäurtikaria ei tosin ole allergia, sillä siinäkään allergeeni ei aiheuta iho-oireita. Kylmänokkosihottumassa nokkospaukamat ilmestyvät iholle kylmyyden vuoksi. Kylmyys vapauttaa osalla ihmisillä solujen sisällä olevaa histamiinia iholle, mikä aiheuttaa nokkosihottuman ja kutinan.

Paukamia ilmestyy tavallisesti alueille, jotka altistuvat kylmälle, kuten kasvoihin ja suojaamattomaan ranteeseen. Ohuissa vaatteissa kylmässä oleskelun jälkeen paukamia saattaa olla myös vaatteiden peittämillä alueilla.

Kylmänokkosihottumasta kärsivän kannattaa suojata itsensä kylmältä tarkoin. Nokkosihottumaa voi hoitaa antihistamiineilla mieluiten ennakoiden ottamalla ne ennen kylmälle altistumista tai jälkikäteen, kun ihminen on päässyt kylmästä lämpimään.

Pölypunkit voivat aiheuttaa allergisia oireita

Vaikka tyypillisesti talvisin iskevät iho-oireet eivät liity allergiaan, poikkeus vahvistaa säännön. Talvella ihmiset viettävät enemmän aikaa sisätiloissa, mikä voi lisätä altistumista lemmikeille tai vaikka pölypunkille.

Pölypunkeille voi kehittyä atooppinen herkistyminen, joka todetaan laboratoriokokeilla. Pölypunkkiallergia oireilee jatkuvana nuhana, aivasteluna ja tukkoisuutena sekä ihottumana.

Suomessa ei onneksi ole paljoa pölypunkkeja verrattuna muihin maihin, sillä pölypunkit viihtyvät kosteassa ja lämpimässä. Toisinaan suomalaisistakin kodeista löytyy siltä pölypunkkeja. Ne viihtyvät tyynyissä, sänkyvaatteissa, patjoissa ja peitoissa. Kuuma- ja kylmäkäsittely (yli 60 astetta tai alle –18 astetta) tappavat ei-toivotut vierailijat.

Lue myös:

    Uusimmat