MV-julkaisu perustettiin "vasemmalla kädellä", Mitävittua-nimi julkaisulle otettiin Vares-elokuvasta, eikä kukaan ohjannut sivuston toimintaa, sanoi sivuston perustaja Ilja Janitskin Helsingin hovioikeudessa keskiviikkona.
Janitskinin mukaansa MV-julkaisu perustettiin harrastuspohjalta tekemään kirjoituksia aiheista, joita ei perinteisemmissä julkaisuissa näkynyt. MV huomattiin myös perinteisessä mediassa, ja maahanmuuttovastaisesta ja kärjekkäästi kirjoittavasta MV:stä uutisoitiin muissa välineissä. Uutisoinnissa oli Janitskinin mielestä kyse ajojahdista ja häneen kohdistuvasta maalittamisesta.
Samalla perinteisen median uutisointi satoi Janitskinin mukaan MV:n laariin.
– MV-julkaisun suosiosta on kiittäminen suomalaista mediaa, Janitskin sanoi oikeudessa.
Hän kiisti olleensa sivustosta millään tavalla vastuussa ja maalasi siitä kuvan itseohjautuvana julkaisualustana, jossa hän tarjosi alustan ja kuka vain, jolla oli tunnukset, saattoi kirjoittaa sinne mitä vain.
Käräjäoikeuden mukaan julkaisusta tuli vihasivusto
Käräjäoikeus katsoi aiemmin, että MV pyrki tuhoamaan ihmisten maineen julkisuudessa ja että julkaisun sisällöstä vastannut Janitskin valjasti verkkojulkaisunsa asiattoman ja useiden ihmisten kunniaa loukkaavan keskustelun julkaisupaikaksi. Hänet tuomittiin käräjillä vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Hovioikeudessa Janitskin kiistää syyllistyneensä rikoksiin sillä perusteella, että hän ei olisi ollut vastuussa MV:n sisällöstä. Syyttäjä on tästä eri mieltä muun muassa sillä perusteella, että Janitskin omisti yrityksensä kautta MV-lehden, kirjoitteli sivustolle ja useissa MV:n omissa artikkeleissa kutsuttiin Janitskinia julkaisun päätoimittajaksi.
Syyttäjä ajaa Janitskinille tuomiota muun muassa törkeästä kunnianloukkauksesta, rahankeräysrikoksista, rahapelirikoksista, ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Syyttäjä: Janitskin on puuttunut kirjoituksiin jopa otsikkotasolla
Salissa käytiin läpi lisäksi MV-julkaisun artikkeleita ja Janitskinin sekä MV-lehteen syyttäjän mukaan kirjoittaneen naisen viestittelyä. Viestittely on peräisin naiselta takavarikoidusta puhelimesta.
– Janitskin ja (MV-lehteen syyttäjän mukaan kirjoittanut nainen) keskustelevat artikkelien sisällöstä, ja Janitskin antaa ohjeita. Janitskinille on ehdotettu artikkeleita, hän on puuttunut jopa otsikkotasolla siihen, mitä on kirjoitettu, Heikkilä totesi.
Vihakampanjan kohteeksi joutuneen toimittaja-kirjailija Jessikka Aron asianajaja Martina Kronström taas esitteli viestiketjua, jossa haukuttiin Helsingin Sanomien toimittajaa ja erästä toimittaja-kirjailijaa. Keskustelussa oli mukana Ilja Janitskin, ja keskusteluun linkattiin myös MV-julkaisun HS:n toimittajaa herjaavaan sävyyn käsittelevä juttu.
MV-lehteen syyttäjän mukaan kirjoittanut nainen ei halunnut tulla kuulluksi oikeussalissa. Salissa esitettyjen kuulusteluotteiden mukaan hän kertoi poliisikuulusteluissa Ilja Janitskinin vastuuasemasta. Häneltä kysyttiin, kuka on päättänyt kirjoituksen julkaisemisesta.
– Kai se on Ilja Janitskin ollut se vastaava, hän vastasi poliisin tutkijalle.
Nainen kertoi kuulusteluissa toimineensa linkkinä MV-keskustelufoorumin ja MV-julkaisun välillä. Hän myönsi itsekin kuulusteluissa, että kirjoituksissa solvataan juutalaisia.
Janitskinin puolustus: Viestit eivät kerro vastuuasemasta
Janitskinin toinen asianajaja Juha Räihä kielsi oikeudessa, että Janitskinilla olisi päätäntävaltaa julkaisussa tai että viestit kertoisivat siitä.
– Keskusteluihin osallistumisesta ollaan samaa mieltä ja jonkinlaisesta ohjaamisesta, mutta ei päätäntävallasta. Meille välittyy tästä keskustelusta sellainen ajatus ja kuva, että Janitskin osallistuessaan jossain määrin ohjaa muita. Mikään kohta ei osoita sitä, että Janitskin johtaisi, käskyttäisi tai käyttäisi määräysvaltaa.
Räihä sanoi, että vaikka Janitskin on tituleeraannut itseään päätoimittajaksi MV:n jutuissa, se ei tarkoita päätoimittajaa siinä mielessä kuin se laissa nähdään. Janitskin ei ole Räihän mukaan ollut missään määrin selvillä päätoimittajan vastuista.
– Totuus on se, että kukaan ei ole sellainen (päätoimittaja) ollut. Janitskinia ei tule katsoa päätoimittajaksi vain siksi, että hän olisi ulkopuolisen silmin sopiva siihen.
MV:n artikkelien kohteeksi myös joutunutta sosiaalidemokraattisen opiskelijajärjestön (SONK) entistä puheenjohtajaa Hanna Huumosta edustava asianajaja Markku Fredman piti Janitskinin puolustuksen näkemystä pötynä.
– Sananvapauslaki lähtee siitä, että julkaisulla on vastaava päätoimittaja. Puolustuksen näkemys ei mielestäni ole kelvollinen, eikä tässä jää järkevää epäilyä siitä, etteikö Janitskin olisi juuri sellainen päätoimittaja kuin mitä sillä sananvapauslaissa tarkoitetaan, Fredman sanoi oikeudessa.
Juttukokonaisuudessa yhtenä asianomistajana oleva mediayhtiö Sanoma on STT:n suurin omistaja.