Iltalehden toimittaja oikeuteen loukkauksia jakelevan oululaispoliitikon kunnian loukkaamisesta Twitterissä

Vastaavantyyppinen tapaus sai juuri valitusluvan korkeimmasta oikeudesta. Siinä hovioikeus tuomitsi toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon Lokan kunnian loukkaamisesta hänen kutsuttuaan Lokkaa muun muassa natsiksi sosiaalisessa mediassa.

Nyt syytteessä oleva Parkkonen sanoo, että huhtikuussa 2019 julkaistu tviitti oli primitiivireaktio Vehkoon tuolloin saamaan käräjätuomioon, jonka tarkoitus oli kritisoida käräjäoikeuden toimintaa.

Parkkonen: "Ehkä nyt tekisin toisin"

Tviitissään Parkkonen kutsui Lokkaa muun muassa ihmiskunnan loppusijoitussaastaksi ja käytti hänestä myös muita karkeita ja loukkaavia ilmaisuja. Loppukaneetiksi hän lähetti terveisiä Oulun käräjäoikeudelle, joka oli Vehkoon tapauksen käsitellyt.

Parkkosen mukaan Lokan pitäisi sietää itsekin alatyylistä kieltä, koska viljelee sellaista itse. Jälkeenpäin ajatellen hän toteaa, että tviitti oli tarkoituksellisesti tyhmä ja provokatiivinen.

– Se oli hämmästystä Vehkoon saamasta tuomiosta ja kai sen hirveän huono pointti oli se, että tuleeko tästäkin sitten oikeusjuttu. Kun siitä tuli, niin ehkä nyt tekisin toisin, Parkkonen sanoo.

Hän kuitenkin kiistää syyllistyneensä tviitillään kunnianloukkaukseen.

Lue myös: Korkein oikeus myönsi toimittaja Johanna Vehkoolle valitusluvan kunnianloukkausjutussa – nimitteli Junes Lokkaa "natsipelleksi"

Lokka jakelee itsekin solvauksia

Lokka on kertonut videollaan tehneensä Parkkosesta itse tutkintapyynnön, vaikka toteaakin samalla videolla, että kunnianloukkauspykälä pitäisi poistaa rikoslaista kokonaan.

Hän on profiloitunut itse alatyylisellä kielenkäytöllään. Kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomittu kunnanvaltuutettu on muun muassa kutsunut islaminuskoisia typeriksi ja sairaiksi. Lisäksi Lokan blogissa kutsuttiin toista miestä mielenvikaiseksi, sosiopaatiksi ja narsistiksi, minkä takia oikeus on määrännyt hänen kirjoituksiaan poistettavaksi. Lokan mukaan kyse oli tuolloin yhteiskunnallisesta keskustelusta. Ylen päällikön kutsumista huoraksi hän selitti sillä, että nimitys tarkoitti vain henkilöä, josta hän ei pidä.

Hän on Oulun käräjäoikeuden mukaan parhaillaan syytteessä neljästä eri kunnianloukkauksesta, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

STT kysyi Lokalta, onko hän oikeasti loukkaantunut tapauksesta vai ovatko oikeustaistelut hänelle politiikan tekemisen väline.

–  Oikeusministeriö sanoo, että vihapuhe on rangaistava teko ja vihapuheesta pitää ilmoittaa poliisille (...) Eikö tässä pitäisi sitten totella, mitä oikeusministeriö sanoo, Lokka toteaa.

Hän ei halua keskustella aiheesta sen syvällisemmin, sillä pitää STT:tä "valemediana".

Lue myös: Oulun poliisi jatkaa kaupunginvaltuuston kärhämien selvittämistä – Junes Lokkaa epäillään laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta

Oikeuden päätökset muokkaavat linjaa

Vehkoon ja Lokan välisellä oikeustapauksella oli osansa myös siihen, että Parkkosen kirjoitus ylitti syytekynnyksen.

– Rovaniemen hovioikeuden ratkaisulla Vehkoon tapauksessa oli vaikutusta syytekynnyksen ylittymiseen. Oikeus otti kannan, että vastaavanlainen toiminta on rangaistavaa. Me toki seuraamme esimerkiksi hovioikeuden ja korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä päätöksiä tehdessämme, jutun syyttäjä Anna-Leena Farin sanoo.

Pohjois-Suomen syyttäjäalueen apulaispäällikkö ja Vehkoo-tapauksen syyttäjä Kirsi Männikkö kertoo yleisellä tasolla, ettei syyttäjä voi jättää nostamatta syytettä sillä perusteella, että joku tavoittelee syytteellä julkisuutta tai esimerkiksi poliittista hyötyä.

– Meitä ohjaa lakipykälien lisäksi muun muassa oikeuskäytäntö, pyrimme seuraamaan tuomioistuimien ratkaisuja. Lisäksi linjaa ohjaavat esimerkiksi valtakunnansyyttäjän ratkaisut. Lopulta syyttäjä tekee ratkaisun syytteen nostamisesta aina itsenäisesti.

Männikkö toteaa yksittäiseen tapaukseen kantaa ottamatta, että kunnianloukkauspykälää voisi olla syytä pohtia kriittisesti uudestaan. Rikoslain mukaan kunnianloukkauksesta on tuomittava se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen niin, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa loukatulle.

Sen lisäksi tuomion saa se, joka muuten kuin edellä halventaa toista. Tämä niin sanottu kakkoskohta jättää Männikön mukaan paljon tulkinnanvaraa.

Lue myös: Journalistiliitto osti Junes Lokka -pilapiirroksen 7588 eurolla – piirtäjä lahjoittaa voiton Johanna Vehkoon oikeudenkäyntikulujen maksamiseen 

Laintulkintaa syytetty sattumanvaraiseksi

Someaikana potentiaalisia oikeuteen vietäviä tapauksia on pilvin pimein, mutta vain osa löytää tiensä raastupaan. Tulkinnanvarainen pykälä ja sen soveltaminen herättää usein kysymyksen siitä, onko oikeus kaikille sama. Helsingin Sanomien taannoisen selvityksen mukaan näin ei ole, sillä poliisin, syyttäjien ja tuomioistuimen linja vaihtelee sattumanvaraisesti. Kunnianloukkaus on myös asianomistajarikos, eli syyttäjä ei voi ajaa syytettä, ellei rikoksen uhri ole asiassa aktiivinen.

– Pykälän kakkoskohdasta luopumista voisi olla hyvä tutkia. Tästä luopumista puoltaa tulkinnanvaraisuuden lisäksi se, että toisessa vaakakupissa on sananvapaus. Yksi kysymys on teon vähäisyys. Mielestäni nimittely rinnastuu lähinnä huonoon käytökseen, eikä kaikkea huonoa käytöstä pitäisi käsitellä rikosprosessissa, Männikkö sanoo.

Hän pohtii, josko toisen nimittelyt ja haukkumiset voisi käsitellä siviilikanteina. Tällöin loukattu osapuoli voisi hakea edelleen korvausta oikeusteitse, mutta väliin ei tarvittaisi poliisia ja syyttäjää.

Lue myös: Ivan Puopolon kolumni: Jussi Halla-aho ja Johanna Vehkoo osoittavat, että sananvapaus on helppo pitää itsellä, mutta vaikeaa antaa muille