Influenssaepidemia on tänä vuonna jäänyt toistaiseksi viime vuotta vaisummaksi. Vahvistettujen influenssatapausten sekä influenssan kaltaisen taudin vuoksi tehtyjen terveyskeskuskäyntien määrä on ollut kasvussa, mutta viime vuoden melko voimakkaan epidemian kaltaista kehitystä ei toistaiseksi ole nähtävillä.
– Hyvin hitaasti on käynnistynyt. Tartuntatautirekisteriin on useamman viikon ajan kertynyt noin kolme sataa tapausta viikossa.
– Influenssan kaltaista tautia todettiin hyvin vähän pitkän aikaa, mutta nyt on selkeästi lisääntymistä, kertoo erityisasiantuntija Niina Ikonen THL:stä.
Ikosen mukaan pitkän aikavälin tilastojen perusteella influenssaepidemian huippuviikot ovat ajoittuneet hiihtolomaviikoille. Tänä vuonna epidemian huippu saattaa arvion mukaan venyä maaliskuunkin puolelle.
– Keskimäärin epidemiat kestävät noin kahdeksan viikkoa. Nyt on ollut selkeästi hitaampaa verrattuna muutamiin viime vuosiin.
Tähän mennessä eniten laboratoriossa varmistettuja tapauksia on raportoitu HUS:n alueelta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta. Niina Ikonen muistuttaa, että varmennetut tapaukset ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä moni sairastaa taudin kotona. Sairastuneista ei myös läheskään aina oteta laboratorionäytteitä.
Laajemmasta rokotteesta ei toistaiseksi lisäsuojaa
Tänä vuonna julkisella puolella otettiin käyttöön aiemman kolmen viruksen sijaan neljältä virukselta suojaava rokote.
Nelivalenttinen rokote suojaa kahdelta A-virukselta sekä kahdelta B-tyypin virukselta. Tällä hetkellä Suomessa influenssaa aiheuttavat kuitenkin A-virukset, joihin molempiin myös vanhempi rokote antoi suojan. Tilanne voi vielä muuttua, jos A-virusten lisäksi B-virukset alkavat sairastuttaa ihmisiä.
Niina Ikosen mukaan influenssarokote kannattaa edelleen ottaa, vaikka suojan kehittyminen viekin noin kaksi viikkoa.
– Viime vuonna oli kaksi selkeästi isompaa epidemiaa. Ensin tulivat B-virukset ja maaliskuun puolivälistä lähtien A-virusta esiintyi B-virusta enemmän. Epidemiasta tuli ajallisesti pitkä.