Influenssakausi ei ole alkanut vielä Suomessa, mutta tilanne voi muuttua nopeastikin, kertoo erikoisasiantuntija Niina Ikonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Tämänhetkisten tietojen valossa epidemian ajoittuminen poikkeaa viime vuoden epidemiasta.
Useimmille influenssa tarkoittaa kuumetta, lihassärkyä ja tukkoisuutta.
– Suurin osa sairastaa kotona, tai lääkärissä harvemmasta otetaan testejä, erikoisasiantuntija Niina Ikonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta muistuttaa.
Influenssa saattaa oireiltaan muistuttaa perinteistä flunssaa eli nuhakuumetta, ja siksi tilastot eivät aina anna täyttä kuvaa epidemian laajuudesta. Varmuudella influenssa voidaan todeta vain laboratoriokokein.
Influenssaviruksia useampia tyyppejä
Influenssaviruksista A- ja B-tyypit aiheuttavat epidemioita ihmisille.
A-tyyppi on tavallisesti rajumpi virus, ja sillä on useita alatyyppejä, jotka aiheuttavat influenssaa.
A:n ja B:n lisäksi influenssaviruksiin kuuluu C-tyyppi.
Lähde: THL
Viime vuonna epidemiakausi alkoi selkeästi aiemmin. Epidemiakauden 2016-2017 aikana niin sanotut epidemian huippuviikot ajoittuivat joulun pyhien aikaan.
Tyypillisesti influenssapiikki ajoittuu tammi-helmikuulle. Ikonen arvioi, että nyt ollaan epidemian kynnyksellä. Tilanne tosin voi muuttua jo muutamassa päivässä.
Vastaavaan aikaan viime vuonna, siis viikkojen 40-50 välillä, influenssa A-tapauksia oli todettu yhteensä yli 4 600.
Epidemiakauden 2016-2017 aikana suurin osa sairastuneista sairasti A-tyypin influenssan. A-virukset ovat tyypillisesti tavallisempia taudinaiheuttajia epidemiakauden alussa.
Nyt vallalla ovat B-virukset.
Tähän mennessä kuluvana vuonna viikkojen 40–50 välillä Suomessa on todettu A-viruksen aiheuttamia tartuntoja 340 kappaletta ja B-virustartuntoja 632 kappaletta.
Ikonen muistuttaa, että tartuntojen määrässä voi olla vielä tämän vuoden tilastoissa puutteita.
Influenssaa vähän myös Euroopassa
– Myös muualla Euroopassa on samansuuntainen tilanne kuin Suomessa. Raporttien mukaan sielläkin on vastaavaa, eli enemmän B-tartuntoja kuin A:ta, Ikonen kuvailee laajempaa epidemiakuvaa.
Influenssa-aktiivisuus on niin ikään matalalla tasolla muualla Euroopassa. Sen sijaan esimerkiksi Australiassa on uutisoitu syksyn mittaan "kauhuinfluenssasta", mutta Suomessa tilanne voi ollakin päinvastainen.
Viime vuonna Suomea ja Eurooppaa piiskannut aikainen ja voimakas influenssaepidemia on nimittäin saattanut vaikuttaa tähän vuoteen niin, että tarjolla voi olla jonkinlaista suojaa viheliäisiä viruksia kohtaan.