Intia on keskeyttänyt Kuuhun suuntaamassa olleen raketin laukaisun vain vajaa tunti ennen h-hetkeä, kertoi Intian avaruustutkimusjärjestö Isro Twitterissä. Keskeytyksen syy on tekninen vika kantoraketissa.
Intia pyrkii Chandrayaan-2-ohjelmallaan neljänneksi maaksi, joka on lähettänyt aluksen Kuun pinnalle. Aiemmat onnistujat ovat Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina.
Alkuperäisen aikataulun mukaan laskeutuminen Kuuhun tapahtuisi 6. syyskuuta.
Lähtölaskenta keskeytettiin Satish Dhawan -avaruuskeskuksessa 56 minuuttia ja 24 sekuntia ennen suunniteltua laukaisua. Avaruustutkimusjärjestö kertoi, että uusi laukaisupäivä ilmoitetaan myöhemmin.
Intia on investoinut avaruusohjelmaansa viime vuosina voimakkaasti. Avaruusohjelmasta on rakennettu maan kansallista ylpeyttä, jolla Intia pyrkii nokittamaan varsinkin Kiinaa.
Intia on valmistellut toistaiseksi tehokkainta rakettiaan, jonka on määrä viedä luotain kiertämään ja kuvaamaan Kuuta. Lisäksi raketti toimittaisi Kuun pinnalle laskeutumisluotaimen ja sen mukana mönkijän, joka etsisi merkkejä vedestä ja analysoisi kiviä ja maaperää.
Mönkijä pystyy kulkemaan 500 metrin matkan, ja perille saavuttuaan sen odotetaan lähettävän kuvia ja dataa takaisin Maahan kahden viikon ajan.
Laitteisto on kotimaista tekoa
Hallittu Kuuhun laskeutuminen olisi iso loikka Intian avaruusohjelmalle. Pääministeri Narendra Modi on ilmoittanut, että Intia aikoo lähettää avaruuteen miehen tai naisen vuoteen 2022 mennessä.
Intian ensimmäisen, vuonna 2008 toteutetun Chandrayaan-1-avaruusohjelman aikana ei onnistuttu Kuuhun laskeutumisessa. Tuolloin taivaankappaleelta etsittiin vettä hyödyntämällä tutkia.
Intian raketin suunniteltu laukaisupäivä oli vain muutama päivä ennen ensimmäisen kuukävelyn 50-vuotisjuhlia. Yhdysvaltalaiset Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat Kuun pinnalle 20. heinäkuuta 1969.
Intia on käyttänyt Chandrayaan-2-ohjelman valmisteluihin noin 140 miljoonaa dollaria eli noin 124 miljoonaa euroa ja kutsunut sitä yhdeksi kaikkien aikojen halvimmista avaruusohjelmista. Lähes kaikki tarvittava laitteisto on suunniteltu ja valmistettu Intiassa.
Yhdysvallat käytti 1960- ja 1970-lukujen Apollo-ohjelmaan summan, joka on nykyrahassa noin 100 miljardia dollaria eli noin 89 miljardia euroa.