Teini-ikäinen thaityttö halutaan lähettää Suomessa asuvan perheensä luota Thaimaahan, jossa häntä tiettävästi odottaa lastensuojelu, jos sekään. Tytön Thaimaassa elävän isän sijaintia ei tiedetä, eikä hän ole halunnut pitää tytöstä huolta.
Ei yksittäistapaus, vaan tulkintalinja
Aaltosen asianajaja Ville Punto kertoo, että ongelma on jatkunut vuosia, ja kohdattu useissa tapauksissa. Kun lapsen vanhemmat katsovat paremmaksi lapsen muuttaa Suomeen toisen vanhemman luokse, alkavat viranomaiset esittämään, missä lapsen kuuluisi olla.
– Lähes aina tulee "perheside on katkennut" -argumentti. Tämä on valittu tulkintalinja, eikä heidän tarvitsisi tehdä näin, hän kuvailee viranomaisten toimintaa.
– Jos huoltajuus on muodostettu, ja vanhemmalla ja lapsella on ollut yhteydenpitoa, voitaisiin katsoa perhesiteen olevan olemassa.
Thaimaalaisten kohdalla tulkintaongelman tuo se, että maassa on tyypillistä, että vanhempi työskentelee toisella paikkakunnalla kaukana lapsesta. Vanhemman ja lapsen erossa asuminen on tavanomaisempaa kuin Suomessa, jossa se nyt voidaan tulkita perhesiteen katkeamiseksi.
Kaikki alkoi vuonna 2006, kun tytön vanhemmat erosivat. Tytön äiti tutustui suomalaiseen Harri Aaltoseen ja muutti tämän kanssa Suomeen. Tyttö jäi isänsä kanssa Thaimaahan.
Vuonna 2008 äiti ja Aaltonen matkustivat takaisin Thaimaahan, sillä myös tyttö haluttiin Suomeen.
Lupa muuttoon oli saatu myös isältä. Viime hetkellä isä kuitenkin muutti mielensä.
Muutama päivä ennen lentoa Suomeen vietettiin tytön syntymäpäiväjuhlia tämän äidin luona.
Tytön isä sanoi vievänsä tytön syömään juhlan kunniaksi, mutta hän ei kuitenkaan palauttanut tyttöä takaisin. Sukulaiset etsivät tyttöä, mutta etsinnät eivät tuottaneet tulosta.
Päivää ennen lentoa Suomeen äiti meni tytön koululle ja yritti saada lapsensa mukaan ilman, että tytön isä saisi tietää asiasta. Henkilökunta ei kuitenkaan suostunut luovuttamaan tyttöä äidille, koska isä oli kieltänyt.
Tytön äiti oli tuolloin raskaana, joten hän joutui palaamaan Suomeen ilman tytärtään, joka jatkoi koulunkäyntiä Thaimaassa. Myös olosuhteet Suomessa muuttuivat Aaltosten perheessä taloudellisesti haasteellisiksi, minkä takia isän kanssa ei huoltajuudesta alettu kamppailemaan.
Vuonna 2016 tyttären isä ilmoitti, ettei enää jaksa huolehtia tyttärestä. Isovanhemmatkin alkoivat olla vanhuuttaan haluttomia huolehtia teini-ikäisestä.
Ilo vuosien erosta päättyi käännytykseen
Aaltoset saivat lopulta tyttärensä Suomeen ja halusivat yhdistää perheen. Yllätys olikin suuri, kun Maahanmuuttovirasto ilmoitti tytön käännyttämisestä takaisin Thaimaahan. Syynä oli, että viranomaiset katsoivat tytön ja äidin huoltajuussuhteen katkenneen äidin muuttaessa Thaimaasta ilman tytärtään.
Tytön suhteiden Suomeen katsottiin lyhyen oleskelun vuoksi olevan heikommat kuin Thaimaahan, eikä tämän katsottu joutuvan vaille hoivaa kotimaassaan.
– Hirveästi vihaa ja katkeruutta. En ymmärrä, mitä pahaa olemme tehneet, että meitä pitää rangaista näin, tytön isäpuoli Harri Aaltonen kuvailee tilannetta MTV Uutisille.
– Ei mene oikein omaan ymmärrykseen. Olemme tehneet kaikkemme, ja nyt alkaa olla takki tyhjä.
Aaltosen mukaan tytär on tullut kiinteäksi osaksi perhettä.
”Olo, että olen pettänyt kaiken”
Tytär on asunut Suomessa jo lähes puolitoista vuotta, oppinut suomea ja käy koulua.
– Puhumme hänen kanssaan pelkästään suomea, toki joitakin sanoja thaiksi, jos hän ei ymmärrä, Aaltonen kertoo normaalista perhe-elämästä.
Perheeseen kuuluu lisäksi kaksi lasta Aaltosen aiemmasta suhteesta sekä yhteinen lapsi nykyisen vaimonsa kanssa. Kuultuaan kielteisestä päätöksestä hän päätti selvittää asian.
– Kun lähdin tähän prosessiin, ajattelin että se on ihan selkeä juttu. En olisi koskaan voinut kuvitella, että tämä menee tällaiseksi, Aaltonen kertoo.
– Itselläni on sellainen olo, että olen pettänyt kaiken. Tyttö sanoi, että häntä pelottaa, ja lupasin hoitaa kaiken kuntoon. Huomasin, että tämän voi jopa hävitäkin, Aaltonen sanoo.
”Ihan sama, lähetetäänkö tuhat lappua”
"Asia tosiasiassa ratkaistu"
Asianajaja Ville Punto näkee lisäongelmaksi sen, ettei Migri pysty mitenkään varmistumaan siitä, mitä lapselle lähtömaassa palautuksen jälkeen käy, esimerkiksi hoidon osalta.
Aaltosen tapauksessa on hänen mukaansa huonot merkit ilmassa, sillä hallinto-oikeus ei ole myöntänyt käännytykselle toimeenpanokieltoa.
– Urallani ei ole ollut yhtään tapausta, jossa täytäntöönpanokieltoa ei ole myönnetty, mutta sitten oleskelulupa myönnettäisiin. Asia on tosiasiassa tuossa jo ratkaistu, hän toteaa.
Aaltonen kertoo, että tällä hetkellä tytön virallinen huoltaja on hänen äitinsä, eikä isä ole kiinnostunut osallistumaan tytön elämään. Perheen pitäisi viedä tyttö takaisin Thaimaahan, mikä ei perheen elämäntilanteen vuoksi ole mahdollista. Oikeus on jopa uhannut maahantulokiellolla, jos 14-vuotias tyttö ei omatoimisesti poistu maasta. Päätökseen ei hakemuksista huolimatta ole saatu täytäntöönpanokieltoa.
– Ollaan hakattu päätä seinään, ihan sama lähetetäänkö tuhat lappua vai ei. Päätöstä ei perustella mitenkään, Aaltonen kertoo.
Suuri huoli on myös siitä, mikä tyttöä odottaa kotimaassa, jossa isää ei tytön hoitaminen tämän ilmoituksen perusteella kiinnosta. Yrityksistä huolimatta Aaltosille ei ole selvinnyt, mitä Thaimaassa olisi tyttöä vastassa.
– Ollaan yritetty selvittää, minne hän menee ja kuka hänestä huolehtii: ei saatu minkäänlaista vastausta. Olen ollut Thaimaassa paljon ja tutustunut kulttuuriin, enkä ole edes kuullut siellä olevan lastensuojelua. Suomen poliisi sanoo, että luovuttaisi tytön maan viranomaisille eli poliisille. Poliisin tehtävä on sitten ihmetellä, mihin hänet laitetaan, Aaltonen sanoo.
”Yksi huone jääkin tyhjäksi”
Aaltosesta tuntuu kohtuuttomalta, että viimein kun tytön äiti voisi viettää aikaa tämän kanssa, yritetään tämä pakolla lähettää pois. Tyttö on kiinteä osa äitinsä uutta perhettä, ja erityisesti perheen nuorin on Aaltosen mukaan hyvin kiintynyt tähän. Aaltosta huolettaa, miten pahin skenaario käännyttämisestä vaikuttaisi muuhunkin perheeseen.
– Kun ostettiin talo, jossa kaikille omat huoneet, käykin että yksi huone jää tyhjäksi. Hirveän surullista ajatella sitä asiaa.
Oman tilanteensa ratkaisemisen lisäksi Aaltonen toivoo tapauksen herättävän huomiota lasten edun toteutumiseen yleensä.
– Jos voisi vaikuttaa siihen, ettei kukaan koskaan joudu tällaiseen tilanteeseen, hän toteaa.
10:25
Migri: Lapsen etu ei aina tarkoita jäämistä Suomeen
Maahanmuuttovirasto Migristä kerrotaan, että se ei kommentoi yksittäistapauksia. Yleisellä tasolla kerrotaan, että päätös perheenyhdistämisessä riippuu paljon tapauksen olosuhteista. Esimerkiksi kuinka kauan sitten äiti on maahan muuttanut, miten tiivistä elo lapsen kanssa on ollut ja keiden kanssa lapsi on kotimaassaan elänyt.
– Kaikilla seikoilla on vaikutusta. Lapsen etu toki huomioidaan, sanoo maahanmuuttoyksikön alaikäisasioiden erikoisylitarkastaja Eeva-Maria Nieminen.
Hän muistuttaa, ettei lapsen etu aina tarkoita jäämistä Suomeen. Hän painottaa lapselle tärkeinä asioina mahdollisuus elää tutussa kodissa, tuttujen aikuisten ja äidinkielen ympäröimänä, tuttujen kavereiden kanssa koulua käyden.
– Harvoin lapsen edun mukaista on, että hänet otetaan pois sieltä tutusta ympäristöstä, Nieminen sanoo.
Migri pyrkii kuulemaan maassa elävää vanhempaa asiasta. Niemisen mukaan ei riitä, että kotimaassa elävä huoltaja ilmoittaa, ettei halua huolehtia lapsesta.
Nyt kyseessä olevassa tapauksessa tytön isän sijainti ei ole Thaimaan viranomaisten tiedossa.
Nieminen myös kertoo, että käytännön palautuksesta vastaa poliisi, ei Migri. Siksi hän ei ota kantaa palautuksen käytäntöihin.
3:40
