Islannissa pääministeri Bjarni Benediktssonin puolue säilytti asemansa maan suurimpana puolueena. Alkavista hallitusneuvotteluista ennustetaan vaikeita, sillä Benediktsson ei välttämättä saa muodostettua enemmistöä. Eri arvioiden mukaan hallitusneuvottelut voivat kestää jopa kuukausia.
– Olen toiveikas, että voimme muodostaa hallituksen, Benediktsson sanoi alustavien tulosten jälkeen.
Pääministerin konservatiivinen itsenäisyyspuolue sai vaaleissa 16 paikkaa 63-paikkaisessa parlamentissa, mutta menetti viisi paikkaa. Katrin Jakobsdottirin johtamat vasemmistovihreät sai 11 paikkaa, mikä oli ennakoitua vähemmän. Puolue tarvitsisi käytännössä vähintään viisi liittolaista, jotta se voisi muodostaa enemmistöhallituksen.
Eri asiantuntijoiden mukaan vahvin hallitus voisi muodostua konservatiivisen itsenäisyyspuolueen ja vasemmistovihreiden ympärille, mutta puolueiden eroavat ideologiat tekevät yhteistyöstä epätodennäköistä. Jakobsdottir ei tyrmännyt välittömästi mitään vaihtoehtoa.
– Parlamenttiin valittiin kahdeksan puoluetta, eikä mikään enemmistö näytä välittömästi luontevalta. Kaikki puolueet ovat valmiita neuvotteluihin, hän sanoi.
Sosiaalidemokraatit sai seitsemän paikkaa ja piraattipuolue kuusi paikkaa. Jos vasemmistolaiset puolueet muodostaisivat hallituksen, se olisi vasta toinen vasemmistolainen hallitus sen jälkeen, kun Islannista tuli tasavalta vuonna 1944.
Parlamenttivaalien äänestysprosentti oli 81.
Toiset vaalit vuodessa
Islantilaiset äänestivät lauantaina jo toisen kerran vuoden kuluessa parlamenttivaaleissa. Benediktssonin hallitus kaatui syyskuussa, kun Valoisa tulevaisuus -puolue syytti pääministeriä luottamuksen pettämisestä ja jätti hallituksen. Kriisi kumpusi pääministerin isän kirjoittamasta suosituskirjeestä tuomitulle pedofiilille. Hallitusta syytettiin kirjeen salailusta.
Edelliset parlamenttivaalit olivat viime vuoden lokakuussa, kun niin sanottuihin Panaman papereihin liittynyt kohu oli kaatanut edistyspuolueen Sigmundur David Gunnlaugssonin hallituksen.