Isovanhemman oikeudet lapsenlapseen ovat mitättömät: Vanhemmat voivat eron sattuessa estää lasta näkemästä isovanhempia, ellei yksi ehto täyty

Suomessa isovanhempien oikeudet lapsenlapsiin ovat todella niukat – niitä on tuskin ollenkaan, vaikka isovanhempien näkeminen on lapsen etu. 

Isovanhemmat ovat monissa suomalaisperheissä tärkeä tukipilari, josta on apua lapsenhoidossa ja muussa arjen pyörittämisessä. 

Eikä vain vanhempien jaksamisen kannalta vaan myös lapsen kehitystä ajatellen. 

– Tiedämme myös tutkimuksista, että lapset, joiden hoivaan isovanhemmat osallistuvat, menestyvät elämässä paremmin, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toteaa.

Miten lapsen ja hänen isovanhempiensa välistä suhdetta voi tarvittaessa lähentää? Katso jutun alussa olevalta videolta lapsiasiavaltuutetun kommentit! 

Yhteiskunnasta ja lainsäädännöstä vähäistä tukea

Vaikka isovanhempien rooli lapsenlapsen elämässä on tänäkin päivänä Suomessa tärkeä, isovanhempien oikeuksia ei ole lailla suojattu ja he saavat tukea yhteiskunnalta vain vähän. 

Pekkarisen mukaan Suomessa on jo hyvinvointialueita luotaessa haluttu katkaista sukupolvien ketju, jossa lapsella on huolenpito- tai elatusvelvollisuus omiin vanhempiinsa tai isovanhemmilla suhteessa lapsenlapsiin. 

– Monessa muussa maassa nämä vastuut ovat paljon laajempia, ja perhekunta käsitetään laajemmin. Esimerkiksi enolla ja isovanhemmilla voi olla huolenpito- ja elatusvelvollisuuksia. Ja sitten lapsilla velvollisuus huolehtia omista vanhemmistaan, lapsiasiainvaltuutettu kertaa. 

Onko lainsäädäntö liiankin tiukka?

Lapsenhuoltolakia, eli lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, uudistettiin vuonna 2019. Tuolloin Pekkarisen mukaan isovanhempien oikeutta lapsenlapseen käsiteltiin paljon.

Jos aiemmin isovanhemmalla ei ollut minkäänlaisia oikeuksia lapsenlapseensa, vuoden 2019 uudistuksen myötä isovanhemmalle voidaan nykyisin vahvistaa tapaamisoikeus lapseen, jos isovanhemman suhde lapsenlapseen on ollut vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen verrattava – siis hyvin tiivis. 

– Tulkinta on todella tiukka. Paula Risikko on esittänyt eduskunnassa kysymyksen, onko se liiankin tiukka.

Isovanhemman vähäiset oikeudet lapsenlapseen voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia – etenkin erotilanteissa, joita Suomessa tapahtuu lapsiperheissäkin paljon.

Pekkarisen mukaan lapsiperheistä jopa joka toinen päätyy eroon jossain vaiheessa lapsen elämää. 

– Silloin voi käydä niin, että isovanhemmat jäävät etäämmälle lapsen arjessa, minkä sekä lapsi että isovanhemmat voivat kokea todella kivuliaana, hän pohtii.

Erotilanteista voli tulla vaikeita isovanhemmille ja lapsille

Lapsiasiavaltuutettu kertoo, että erotilanteissa jompi kumpi vanhempi saattaa haluta tietoisesti jättää ex-puolisonsa vanhemmat lasten elämän ulkopuolelle. Puhutaan niin kutsutusta aktiivisesta vieraannuttamisesta.

Mikään viranomainen ei myöskään valvo tai voi juurikaan puuttua tilanteisiin, joissa isovanhempi jyrätään pois lapsen elämästä. 

– Valitettavasti meillä ei ole tällä hetkellä lainsäädännöllisiä keinoja puuttua tämäntyyppisen vieraannuttamiseen.

– Siinä kohtaa isovanhemmalla ei mitään erityisiä oikeuksiakaan ole, jollei suhde ole ollut vanhemmuussuhteeseen verrattavaa.

Pekkarisen mukaan tällaisissa tilanteissa olevat isovanhemmat ovat usein yhteydessä myös lapsiasiavaltuutettuun.

– Kyllä me heidän hätänsä ja huoltensa kuulemme. Heillä on huoli siitä, että he jäävät lapselle vieraaksi, Pekkarinen kertoo esimerkkinä.

Vaikka isovanhempien ja muidenkin sukulaisten näkeminen on lähtökohtaisesti lapsen etu, Pekkarinen huomauttaa, että aikuisen tulee olla turvallinen. 

– On tietysti myös perheitä, joissa suhteet ovat niin tulehtuneet, että isovanhemman tapaaminen ei ole enää lapsen edun mukaista, mutta tällaiset tulehtuneet tilanteet ovat aika harvinaisia. 

MTV Uutiset Live haastatteli lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarista SuomiAreenassa Porissa. Katso kaikki SuomiAreena-sisällöt MTV Katsomosta

Lue myös:

    SuomiAreena-videot

    Uusimmat