Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen on vuoden isovanhempi. Pekkarisen palkitsi tittelillä Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto VALLI ry.
Palkinnon perusteluissa todetaan, että Pekkarinen on aktiivisesti tuonut esille eri sukupolvien välisen yhteyden merkitystä ja isovanhempien roolia luotettavina aikuisina lapsen elämässä.
Pekkarinen tuli isoäidiksi 46-vuotiaana. Hänellä on 2,5-vuotias lapsenlapsi Aada.
"Joutuu tietoisesti pidättelemään, ettei puutu"
Pekkarinen kertoo, että isoäitiys on tehnyt hänet tavattoman onnelliseksi. Hänelle se on osoittanut, miten ristiriitaista voi olla kokea biologista rakkautta pieneen ihmiseen, ja samalla yrittää jättää perheelle kasvatusrauhaa.
– Tekisi mieli manageroida koko ajan, hän kertoo.
– Se on ihan sisäsyntyinen tarve. Joutuu tietoisesti pidättelemään, ettei puutu, hän myöntää.
Pekkarinen myös epäilee, että hänen lapsensa puolisoineen voi siitä huolimatta olla sitä mieltä, että hän on isoäitinä raivostuttava ja puuttuu kaikkeen.
Hän sanookin ajattelevansa, että on viisasta luoda henkilökohtainen suhde lapsenlapseen, eikä puuttua ydinperheen sisäisiin asioihin liikaa.
Lue myös: Isovanhemman oikeudet lapsenlapseen ovat mitättömät: Vanhemmat voivat eron sattuessa estää lasta näkemästä isovanhempia, ellei yksi ehto täyty
Pekkarinen: Isovanhempien osallistuminen lapsen etu
Pekkarinen toivoo, että isovanhemmat saisivat olla osa lapsen elämää. Pekkarinen ajattelee, että lapsen paras on, että tällä olisi elämässä mahdollisimman paljon aikuisia.
– Tietysti edellyttäen, että isovanhempi on täysipäinen, hoitokykyinen ja ajattelee lapsen parasta.
Haastattelussa Pekkarinen avaa myös kipeitä isovanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä. Osa isovanhemmista ei pääse tapaamaan lapsenlapsiaan. Hän myös pohtii sitä, miten isovanhemmuuden kautta voisi lisätä syntyvyyttä Suomessa. Katso koko haastattelu jutun alusta.
5:21
Isovanhemman oikeudet lapsenlapseen ovat mitättömät – lapsiasiavaltuutettu kertoo, miksi.