MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa tiistaina 3. lokakuuta 2023. Keskiviikon seuranta löytyy täältä.
|
Keskiviikon seuranta löytyy täältä.
21.37: Valkoinen talo: Yhdysvaltain apu Ukrainalle loppuu muutamassa kuukaudessa, jos lisää varoja ei tule
Yhdysvaltojen apu Ukrainalle loppuu muutamassa kuukaudessa, jos kovan linjan republikaanit eivät hyväksy uusien varojen myöntämistä, kertoi Valkoinen talo tiistaina.
– Aika ei ole meidän puolellamme. Meillä on riittävästi varoja Ukrainan taistelukenttien tarpeisiin vielä joksikin aikaa, mutta kongressin on toimittava, kertoi kansallisen turvallisuusneuvoston edustaja John Kirby.
Myös Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on usuttanut kongressia ja varsinkin republikaaneja päättämään nopeasti avun jatkosta.
Ukrainalla alkaa vähitellen olla pulaa ammuksista, koska Euroopan Nato-maiden ammustuotanto ei pysy kovan kulutuksen tahdissa. (STT)
20.43: Naton sotilaskomitean johtaja: Länsiliittolaisilta loppumassa Ukrainaan annettavat ammukset
Britannian ja Naton mukaan läntisiltä sotilasvalloilta ovat loppumassa ammukset, joita ne voivat antaa Ukrainalle.
– Tynnyrin pohja on näkyvissä, Naton sotilaskomitean johtaja, amiraali Rob Bauer sanoi Varsovan turvallisuusfoorumissa.
Bauer sanoi myös, että hallitusten ja puolustustarvikevalmistajien on nyt "lisättävä tuotantoa paljon nopeammin".
Suurinosa Ukrainan päivittäin ampumista tuhansista ammuksista on peräisin Natolta.
Britannian puolustusministeri James Heappey toisti huolen länsimaiden sotilasvarastojen niukkuudesta turvallisuusfoorumissa ja kehotti Naton liittolaisia käyttämään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen.
– Jos nyt ei ole sen aika - kun Euroopassa on sota - käyttää kaksi prosenttia puolustukseen, milloin sitten on? Heappey kysyi.
Asiasta kertoo BBC.
18.56: Ukrainan turvallisuuspalvelu kertoo murtaneensa venäläisen vakoiluringin
Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU väittää murtaneensa suuren venäläisen vakoiluringin maan eteläosassa, kertoo CNN.
SBU:n mukaan Mykolajivin alueella on pidätetty 13 ilmiantajaa, jotka kaikki olivat paikallisia asukkaita. Näistä neljä on jo todettu syyllisiksi ja tuomittu vankeuteen, jonka pituus on 8-15 vuotta, kertoo SBU.
– Rikolliset keräsivät tietoja puolustusvoimien sijainneista ja liikkeistä eteläisellä alueella. SBU:n mukaan he myös auttoivat venäläisiä ilmahyökkäyksissä kaupungin asuin- ja julkiseen infrastruktuuriin, selviää CNN:n uutisesta.
SBU kertoo ilmiantajien auttaneen Venäjää iskussa kohti monikerroksista rakennusta Mykolajivissa syksyllä 2022.
18.11: Biden vakuutti Yhdysvaltojen jatkavan tukeaan Ukrainalle
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden keskusteli tiistaina liittolaismaiden, Euroopan unionin ja sotilasliitto Naton johtajien kanssa Ukrainalle annettavan koordinoidun tuen jatkamisesta, kertoi Valkoinen talo.
Puheluun osallistuivat muun muassa Kanadan pääministeri Justin Trudeau, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Valkoinen talo kertoi lausunnossaan.
Puolan presidentti Duda sanoo Bidenin vakuuttaneen puhelinkumppaneilleen, että Yhdysvallat jatkaa tukeaan Ukrainalle. Asiasta uutisoi Reuters.
16.51: Ukrainan presidentti Zelenskyi vierailee itäisillä rintama-alueilla
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi tiistaina X:ssä, entisessä Twitterissä, julkaisemassaan viestissä vierailevansa Kupjanskin-Lymanin itäisillä rintama-alueilla.
Hän kertoi käyneensä useiden prikaatien ja komentajien luona keskustelemassa taistelukentän tilanteesta.
– Jokainen taisteluprikaatimme, jokainen soturi, joka tuhoaa miehittäjiä jokaisella askeleella eteenpäin, vakuuttaa, että Ukrainan voitto tulee varmasti, Zelenskyi jatkoi.
15.04: Venäläismedia: Putin saattaa pian ilmoittaa hakevansa presidentiksi ensi vuonna
Venäjän valtiojohtoisen sanomalehti Kommersantin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa pian ilmoittaa asettuvansa ehdolle ensi vuoden presidentinvaaleihin. Asiasta kertoo ukrainalainen The Kyiv Independent.
Putin saattaa ilmoittaa ehdokkuudestaan kansainvälisen Venäjä-näyttelyn yhteydessä marraskuussa. Näyttelyssä esitellään Putinin saavutuksia sekä Venäjän laittomasti itseensä liitettyjä alueita Ukrainasta.
Nimettömät lähteet ovat kertoneet Kommersantille, että vaalikampanja rakentuu ajatuksen ympärille, jonka mukaan Venäjä on perinteisiin arvoihin perustuva, erillinen sivilisaatio, jota viholliset piirittävät joka puolelta.
Vastaehdokkaista ei ole vielä tietoa, mutta mikäli Putin asettuu ehdolle, hänen voittonsa on lähes varma, Kyiv Independent kirjoittaa.
Kremlin tiedottaja Dmitry Peskov sanoi 11. syyskuuta, ettei Putinilla olisi todellisia kilpailijoita, jos hän päättäisi asettua ehdolle.
Jos Putin valitaan uudelleen, hän voisi toimia vielä kuuden vuoden ajan, jolloin hän pysyisi vallassa vuoteen 2030 asti. Putin valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi vuonna 2000.
Vuonna 2021 Venäjä hyväksyi lain, jonka nojalla Putin voisi jatkaa tehtävässään vuoteen 2036 asti. Kyiv Independentin mukaan mikään ei välttämättä estä häntä muuttamasta lakia niin, että se mahdollistaisi useamman kauden.
9.39: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 360 sotilasta ja 15 taistelupanssarivaunu
Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 360 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana.
Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa 15 taistelupanssarivaunua, kahdeksan panssariajoneuvoa ja 40 tykkiä.
Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.
Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.
Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.
9.30: Ukrainan tarkka-ampujat NYT:lle: "Ei videota, ei tappoa" – tältä heidän laukauksensa näyttävät kameran läpi
Dronet ja lämpökamerat ovat tehneet tarkka-ampujien elämästä vaikeampaa kuin mitä se on ollut aiemmissa sodissa.
Modernin teknologian tuomista haasteista huolimatta sen enempää Ukraina kuin Venäjäkään ei ole luopunut kiikaritähtäimen läpi taistelukenttää katsovista erikoisjoukoista.
– Ihmiset toisella puolella eivät ehkä halua olla täällä, mutta he ovat täällä. On luonnotonta tappaa joku, mutta se on meidän työmme, sanoo nimimerkkiä Raptor käyttävä tarkka-ampuja yhdysvaltalaislehti The New York Timesille (NYT).
NYT:n toimittajat viettivät viikon Ukrainan tarkka-ampujaryhmän kanssa Etelä-Ukrainassa.
Lue lisää: Ukrainan tarkka-ampujat NYT:lle: "Ei videota, ei tappoa" – tältä heidän laukauksensa näyttävät kameran läpi
0:55
Ukrainan julkaisemalla videolla väitetysti näkyy, miten venäläissotilaat joutuvat ukrainalaisen tarkka-ampujan tähtäimeen Bahmutin alueella. Ukrainan armeijan elokuussa julkaiseman videon aitoutta ei ole vahvistettu.
6.52: ISW: Ukraina edennyt "marginaalisesti" etelärintamalla
Ukrainalaisjoukot on edennyt maanantaina "marginaalisesti" Etelä-Ukrainan itäisessä osassa Donetskin ja Zaporizhzhjan välisellä alueella, kirjoittaa yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
Ukrainan yleisesikunnan mukaan Ukraina jatkoi hyökkäyksiään sekä itä- että etelärintamalla.
Maanantai 2. syyskuuta
23.10: Ukrainan keskuspankki lieventää sodanaikaisia rajoituksia
Ukrainan keskuspankki ilmoitti ottavansa tiistaista alkaen käyttöön joustavamman valuuttakurssin ja höllentävänsä virallista valuuttakurssisidonnaisuutta. Se on ollut voimassa talouden elvyttämiseksi koko Venäjän kanssa käydyn sodan ajan. Asiasta kertoi uutistoimisto Reuters.
Keskuspankin pääjohtaja Andriy Pyshnyi sanoi Reutersin mukaan, että Ukrainan rahoitusvakaus on noussut "historialliseen huippuunsa". Tämän ansiosta keskuspankki voi alkaa lieventää sodanaikaisia rajoituksia talouden ja yritysten auttamiseksi.
Keskuspankki otti välittömästi käyttöön rajoituksia, kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022.
Viime kuukausina talous on kuitenkin Reutersin mukaan osoittanut elpymisen merkkejä. Inflaatio on hidastunut ja yritysten tunnelmat ovat parantuneet.
18.53: Zelenskyi keskusteli von der Leyenin kanssa vaihtoehtoisista viljakäytävistä
Uutistoimisto Reutersin mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskustelivat tänään mahdollisista vaihtoehtoisista viljakäytävistä Ukrainasta eteenpäin. Asiasta kertoi Zelenskyin toimisto.
Venäjä irtisanoutui heinäkuussa YK:n tukemasta sopimuksesta, joka mahdollisti viljanviennin Ukrainasta kolmesta hyväksytystä Mustanmeren satamasta. Ukraina on sen jälkeen käynnistänyt niin sanotun väliaikaisen humanitaarisen käytävän Mustallamerellä viljanvientiä varten.
Zelenskyin toimisto kertoi myös, että hän oli von der Leyenin kanssa sopinut "rakentavan vuoropuhelun" jatkamisesta pyrkimyksenä poistaa joidenkin Ukrainan naapurivaltioiden asettamat viljanvientirajoitukset.
17.34: Ulkoministeri Valtonen: Kiovassa huomaa, ettei sotaväsymykseen ole varaa
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) piti hetki sitten tiedotustilaisuuden Kiovasta. Valtonen on osallistunut tänään EU:n ulkoministerien epäviralliseen kokoukseen.
Valtosen mukaan viime aikoina on ollut havaittavissa sotaväsymystä. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki kertoi syyskuussa Puolan lopettavan Ukrainan aseistamisen ja vastikään Slovakian parlamenttivaalit voittanut, Smer-puolueen johtaja Robert Fico teki vaalikampanjaa julistamalla maan lopettavan Ukrainan avustamisen.
– Täällä Kiovassa kuitenkin huomaa, ettei tällaiseen ole varaa, Valtonen toteaa.
Valtosen mukaan mitä pidempään sota kestää, on selvää, että ihmiset saattavat taloudellisten ongelmien keskellä pohtia, pitääkö Ukrainaa tukea. Valtonen kertoo, että poliittisten päättäjien tulee viestiä, ettei tukeminen ole hyväntekeväisyyttä, vaan taistelu demokratian puolesta.
– EU-ministerien kesken ei ole väsymystä, Valtonen sanoi tiedotustilaisuudessa.