Ukrainan keskuspankki lieventää sodanaikaisia rajoituksia – MTV seurasi sotaa

Tiistain seuranta löytyy täältä

23.10: Ukrainan keskuspankki lieventää sodanaikaisia rajoituksia

Ukrainan keskuspankki ilmoitti ottavansa tiistaista alkaen käyttöön joustavamman valuuttakurssin ja höllentävänsä virallista valuuttakurssisidonnaisuutta. Se on ollut voimassa talouden elvyttämiseksi koko Venäjän kanssa käydyn sodan ajan. Asiasta kertoi uutistoimisto Reuters.

Keskuspankin pääjohtaja Andriy Pyshnyi sanoi Reutersin mukaan, että Ukrainan rahoitusvakaus on noussut "historialliseen huippuunsa". Tämän ansiosta keskuspankki voi alkaa lieventää sodanaikaisia rajoituksia talouden ja yritysten auttamiseksi.

Keskuspankki otti välittömästi käyttöön rajoituksia, kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022.

Viime kuukausina talous on kuitenkin Reutersin mukaan osoittanut elpymisen merkkejä. Inflaatio on hidastunut ja yritysten tunnelmat ovat parantuneet. 

18.53: Zelenskyi keskusteli von der Leyenin kanssa vaihtoehtoisista viljakäytävistä

Uutistoimisto Reutersin mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskustelivat tänään mahdollisista vaihtoehtoisista viljakäytävistä Ukrainasta eteenpäin. Asiasta kertoi Zelenskyin toimisto.

Venäjä irtisanoutui heinäkuussa YK:n tukemasta sopimuksesta, joka mahdollisti viljanviennin Ukrainasta kolmesta hyväksytystä Mustanmeren satamasta. Ukraina on sen jälkeen käynnistänyt niin sanotun väliaikaisen humanitaarisen käytävän Mustallamerellä viljanvientiä varten.

Zelenskyin toimisto kertoi myös, että hän oli von der Leyenin kanssa sopinut "rakentavan vuoropuhelun" jatkamisesta pyrkimyksenä poistaa joidenkin Ukrainan naapurivaltioiden asettamat viljanvientirajoitukset.

17.34: Ulkoministeri Valtonen: Kiovassa huomaa, ettei sotaväsymykseen ole varaa

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) piti hetki sitten tiedotustilaisuuden Kiovasta. Valtonen on osallistunut tänään EU:n ulkoministerien epäviralliseen kokoukseen. 

Valtosen mukaan viime aikoina on ollut havaittavissa sotaväsymystä. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki kertoi syyskuussa Puolan lopettavan Ukrainan aseistamisen ja vastikään Slovakian parlamenttivaalit voittanut, Smer-puolueen johtaja Robert Fico teki vaalikampanjaa julistamalla maan lopettavan Ukrainan avustamisen.

– Täällä Kiovassa kuitenkin huomaa, ettei tällaiseen ole varaa, Valtonen toteaa.

Valtosen mukaan mitä pidempään sota kestää, on selvää, että ihmiset saattavat taloudellisten ongelmien keskellä pohtia, pitääkö Ukrainaa tukea. Valtonen kertoo, että poliittisten päättäjien tulee viestiä, ettei tukeminen ole hyväntekeväisyyttä, vaan taistelu demokratian puolesta. 

– EU-ministerien kesken ei ole väsymystä, Valtonen sanoi tiedotustilaisuudessa.

17.21: Zelenskyi: "Yhteiset toimet varmistavat, että sota päättyy rauhaan"

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan EU:n ulkoministerien kokous tuo Eurooppaan "voimaa, johtajuutta ja aloitteellisuutta", kun edustajat keskustelevat pitkän aikavälin tuesta Kiovalle.

X:ssä Zelenskyi kirjoitti: "Aktiivinen eurooppalainen johtajuus on välttämätöntä. Mitä enemmän yhteisiä ja periaatteellisia toimia puolustuksen, diplomatian, talouden ja pakotteiden alalla toteutamme yhdessä, sitä nopeammin sota päättyy rauhaan."

The EU foreign ministers' meeting in Kyiv adds strength, leadership, and initiative to Europe.

Active European leadership is essential.

The more joint and principled steps in defense, diplomacy, economy, and sanctions we take together, the sooner the war will end in just peace. pic.twitter.com/GHjPmhsbXz

— Volodymyr Zelenskyy / Володимир Зеленський (@ZelenskyyUa) October 2, 2023

16.03: Biden korosti Ukrainalle annettavan avun tärkeyttä allekirjoitettuaan lain, josta rahoitus puuttuu

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden korosti Ukrainalle annettavan avun jatkamisen tärkeyttä allekirjoitettuaan kongressin hyväksymän lain, josta rahoitus puuttuu. Lakiesityksen allekirjoittamisella vältettiin Yhdysvaltain hallituksen toiminnan alasajo, jonka oli määrä tulla voimaan keskiyöllä 1. lokakuuta.

– Emme voi missään tapauksessa sallia, että Yhdysvaltain tuki Ukrainalle keskeytyy, Biden totesi lausunnossaan The Kyiv Independentin mukaan.

Biden sanoi ukrainalaismedian mukaan myös, että vaikka lakiesitys ei sisällä taloudellista tukea Ukrainalle, hän odottaa, että Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Kevin McCarthy "pitää kiinni sitoumuksestaan Ukrainan kansaa kohtaan ja varmistaa, että Ukrainan auttamiseksi tarvittava tuki hyväksytään tällä kriittisellä hetkellä".

Lue myös: Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksynyt lakipaketin, jolla liittovaltion hallinnon sulku voidaan välttää

13.53: Slovakian väistyvä ulkoministeri ilmaisi EU:n solidaarisuuden Ukrainalle

Kiovassa järjestettävään EU:n ulkoministerien epäviralliseen kokoukseen osallistuva Slovakian väistyvä ulkoministeri Miroslav Wlachovský ilmaisi EU:n solidaarisuuden Ukrainalle. 

Hänen mukaansa Euroopan unionin virkamiehet tukevat "Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta". 

Slovakiassa pidettiin viime viikonloppuna parlamenttivaalit, jotka voitti Venäjä-mielinen Smer-puolue, jonka johtaja Robert Fico on sanonut puolueen lopettavan Ukrainalle annettavan avun. 

Asiasta uutisoi CNN.

9.44: EU:n ulkoministerit tapaavat tänään Kiovassa

Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja muut EU:n ulkoministerit tapaavat tänään Kiovassa, jossa he osallistuvat ulkoministereiden epäviralliseen kokoukseen.

Asiasta kertoo ulkoministeriö.

EU:n ulkosuhteista vastaava Josep Borrell kertoo, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kaikkien 27 jäsenmaan edustajat tapaavat EU:n ulkopuolella.

Borrell myös totesi viestipalvelu X:ssä, että EU:n tulevaisuus on Ukrainassa. 

Ministeri Valtonen pitää medialle tiedostustilaisuuden Kiovasta etäyhteydellä noin kello 17.

7.41: Medvedev uhoaa Venäjän mahdollisuudella iskeä Saksan maaperälle

Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev uhoaa Telegraphissa Venäjän mahdollisuudella hyökätä Saksan maaperälle. Hän sanoo myös, että Ukrainaan lähetettävät brittisotilaat olisivat Venäjän kohteita.

Medvedevin uhoilun taustalla on Telegraphissa julkaistu Britannian uuden puolustusministerin Grant Shappsin haastattelu, jossa hän kertoi Britannian suunnitelleen brittisotilaiden lähettämistä Ukrainaan kouluttamaan ukrainalaisia sotilaita.

– Johtavien idioottien määrä Nato-maissa kasvaa, Medvedev sanoo.

– Se tekisi Britannian kouluttajista laillisia kohteita asevoimillemme. Tietäen hyvin itse, että heidät tuhotaan armotta. Ei palkkasotureina, vaan brittiläisinä Nato-asiantuntijoina.

Britannian pääministeri Rishi Sunak kertoi myöhemmin lehdistötilaisuudessa, ettei Britannialla ole aikomusta lähettää sotilaitaan Ukrainaan tässä vaiheessa. 

Medvedev uhkailee myös Venäjän mahdollisuudella iskeä Saksan maaperälle, mikäli Saksa toimittaa Taurus-ohjuksia Ukrainalle. 

Lue myös: Mediat: Saksa neuvottelee Taurus-risteilyohjuksien toimittamisesta Ukrainalle – ongelmana 500 kilometrin kantama

Sunnuntai 1. lokakuuta

23.01: Ukraina luottavainen Yhdysvaltain tuen jatkumiseen

Ukrainan puolustusministeri Rustem Umerov kertoo Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austinin vakuuttaneen hänet siitä, että ukrainalaiset taistelijat tulevat jatkossakin saamaan vahvaa tukea taistelukentällä.

Yhdysvaltain senaatti hyväksyi varhain tänään Suomen aikaa lakipaketin, jolla vältetään liittovaltion hallinnon sulku. Väliaikaiseen pakettiin ei sisällytetty Ukraina-rahoitusta, jota republikaanipuolueen radikaalisiipi on vastustanut.

Ukrainan ulkoministeriö kertoo työskentelevänsä yhdysvaltalaisten kanssa, jotta avun toimittaminen voisi jatkua muuta kautta. Yhdysvallat on ollut Ukrainan merkittävin tukija. Se on toimittanut maahan sotilaallista apua jo yli 40 miljardin dollarin edestä.

20.04: Zelenskyi valoi uskoa: "Voitto on tulossa"

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on valanut uskoa ukrainalaisiin tilaisuudessa, jossa kunnioitettiin sotilaita. Zelenskyi sanoi “voiton olevan tulossa” taistelussa Venäjän hyökkäystä vastaan.

Zelensky painotti puheessaan yhtenäisyyden ja optimismin tärkeyttä taistelun jatkuessa. Aiheesta uutisoi uutiskanava CNN.

– Yhtenäisyytemme täytyy auttaa meitä menemään loppuun asti ajaessamme miehittäjän pois maastamme, ja niin se auttaakin, Zelenskyi totesi.

Zelenskyin mukaan Ukraina ei tule uskomaan petollisia lupauksia rauhasta.

16.08: Britannian pääministeri kiistää aikeet asettaa sotilaskouluttajia Ukrainaan

Ison-Britannian pääministeri Rishi Sunak sanoi sunnuntaina, että maalla ei ole välittömiä suunnitelmia toimittajaa sotilaskouluttajia Ukrainaan. Näin Sunak tyrmäsi maan tuoreen puolustusministerin Grant Shappsin tuoreen lausunnon aiheesta vain tunteja sen julkitulon jälkeen.

Britannia liittolaisineen on välttäneet virallista läsnäoloa Ukrainassa vähentääkseen riskiä joutua suoraan konfliktiin Venäjän kanssa.

– Mitä puolustusministeri sanoi on se, että se voi olla mahdollista meille tulevaisuudessa tehdä jotain koulutusta Ukrainassa, Sunak sanoi.

Hän kuitenkin painotti kyseessä olevan pitkän aikavälin näkymä.

15.12: Medvedev uhoaa Britannialle

Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajan, entisen presidentin Dmitri Medvedevin mukaan brittisotilaista tulee laillinen kohde, jos niitä lähetetään koulutustehtäviin Ukrainaan. 

Medvedev kommentoi asiaa Telegramissa. 

Britannian uusi puolustusministeri Grant Shapps sanoi The Guardianille käyneensä keskusteluja maansa armeijan johtajien kanssa brittijoukkojen lähettämisestä Ukrainaan koulutustehtäviin.

– Heidät tuhotaan armottomasti. Eikä enää palkkasotureina vaan Naton asiantuntijoina, Medvedev kirjoitti. 

11.25: Britannia: Venäjän uusi massiivinen puolustusbudjetti paljastaa Putinin sotasuunnitelmien pituuden

Venäjän ensi vuoden budjetti antaa ymmärtää, että Venäjä valmistautuu sotimaan Ukrainassa useita vuosia, kirjoittaa Britannian puolustusministeriö.

Venäjän valtiovarainministeriön asiakirjojen mukaan maa kasvattaa puolustusbudjettiaan 68 prosentilla ensi vuonna.

Venäjä aikoo käyttää ensi vuonna puolustusmenoihin lähes 10,8 biljoonaa ruplaa eli vajaat 106 miljardia euroa. Summa on noin kuusi prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta.

Puolustusmenot kattavat Venäjän julkisesta kulutuksesta ensi vuonna jopa 30 prosenttia, kirjoittaa brittiministeriö.

Kremlin mukaan puolustusmenojen valtava kasvattaminen on pakollista, koska Venäjää vastaan käydään hybridisotaa.

– On päivänselvää, että tällainen lisäys on tarpeellinen, ehdottoman tarpeellinen, koska olemme mukana hybridisodassa ja jatkamme sotilaallista erikoisoperaatiotamme. Viittaan nyt siis siihen hybridisotaan, jota käydään meitä vastaan, sanoi Kremlin edustaja Dmitri Peskov.

Virallisen Venäjän käyttämä sanapari "sotilaallinen erikoisoperaatio" tarkoittaa käytännössä Venäjän helmikuussa 2022 aloittamaa suurhyökkäystä Ukrainaan. Sota on nykymuodossaan jatkunut merkittävästi Venäjän alkuperäisiä suunnitelmia pidempään.

Britannian mukaan on "hyvin todennäköistä", että Venäjän talous kestää budjetin mukaiset puolustusmenot vuonna 2024, mutta vain muun talouden kustannuksella.

– Venäjän puolustusmenojen yksityiskohdat ovat aina salaisia, mutta nämä luvut viittaavat siihen, että Venäjä valmistautuu sotimaan Ukrainassa useita vuosia, Britannian puolustusministeriö arvioi.

Perjantaina Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu antoi kommenteillaan ymmärtää, että Venäjä valmistautuu sodan jatkuvan myös vuonna 2025.

9.54: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 440 sotilasta ja 11 taistelupanssarivaunua

Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 440  sotilasta viimeisen vuorokauden aikana.

Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa 11 taistelupanssarivaunua, seitsemän panssariajoneuvoa, 30 tykkiä ja yhden sotilaslentokoneen.

Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.

Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.

Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.

9.23: ISW: Venäjällä ei vieläkään tiedetä, mitkä Ukrainan alueet on pakkoliitetty Venäjään

Presidentti Vladimir Putinin johto ei ole kyennyt selventämään sitä, mitkä Ukrainan alueet tarkalleen ottaen on laittomasti liitetty Venäjään. Siksi vielä vuosi pakkoliitosten jälkeen Venäjän hallituksessa sekä miehitysviranomaisten keskuudessa on yhä hämmennystä asiasta.

Näin kertoo yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) tuoreimmassa raportissaan.

Putin juhlisti eilen Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen, Zaporizhzhjan sekä Hersonin alueiden niin kutsuttua Venäjään yhdistämisen päivää.

Sekavuus pakkoliitettyjen alueiden rajoista ilmeni ISW:n mukaan selvästi miehitysviranomaisten sosiaalisessa mediassa julkaisemista, toisistaan poikkeavista kartoista ja hallintoa lähellä olevien henkilöiden puheista päivän kunniaksi.

Lue lisää sunnuntain sotatapahtumista täältä.