MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa torstaina 2.2.2023.
|
23.12: Kramatorskin ohjusiskussa kuollut seitsemän ihmistä
Itä-Ukrainassa Kramatorskissa asuintaloon osuneessa ohjusiskussa on kuollut tähän mennessä seitsemän ihmistä, uutisoi CNN.
Kramatorsk sijaitsee Itä-Ukrainassa Donetskin alueella, missä Venäjän joukot ovat yrittäneet edetä.
21.51: EU kouluttaa 15 000 ylimääräistä sotilasta Ukrainaan
EU on luvannut kaksinkertaistaa sotilaallisen avustusohjelman Ukrainalle kouluttamalla 15 000 ylimääräistä sotilasta, uutisoi The Guardian.
Brittilehti kirjoittaa, että 15 000 sotilaan kouluttamisella EU vahvistaa lupaustaan seistä Ukrainan rinnalla.
20.07: Ukrainan sodan rintamatilanne juuri nyt
Britannian puolustusministeriön tiedustelupalvelu jakoi Twitterissä tuoreimman rintamatilanteen Ukrainan sodasta.
19.39: Ukraina odottaa Venäjän uutta hyökkäystä sodan alkamisen vuosipäivän tienoilla helmikuussa
Ukrainalaiset odottavat Venäjän uuden laajamittaisemman hyökkäyksen alkavan helmikuussa. Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta tulee helmikuun lopussa kuluneeksi vuosi.
Ukrainalaistiedustelun mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi antanut käskyn vallata Donetskin ja Luhanskin alueet maaliskuun loppuun mennessä, kertoo Ukrainan valtiollinen uutistoimisto Ukrinform.
Tiedusteluosaston edustaja arvioi, ettei Venäjällä ole tarpeeksi joukkoja suuren hyökkäyksen toteuttamiseksi Donbassin alueilla lähiviikkoina.
Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov kertoi keskiviikkona ranskalaisen BFM-televisiokanavan haastattelussa, että Ukrainassa odotetaan Venäjän tekevän uuden laajamittaisen hyökkäyksen helmikuun lopulla.
CNN:n mukaan Reznikov kertoi haastattelussa, että Venäjä saattaa yrittää hyökkäystä kahdesta suunnasta.
– Se voi olla Donbassissa, se voi olla etelässä. Kerromme kumppaneillemme, että meidän on myös oltava valmiina mahdollisimman pian. Siksi tarvitsemme aseita vihollisen pitämiseksi kurissa, Reznikov sanoi. (STT)
17.50: Italian ulkoministeri: Ukraina saa käyttöönsä ilmapuolustusjärjestelmän kahden kuukauden sisällä
Italian ulkoministeri Antonio Tajani sanoo, että Ukraina saa seuraavan kahden kuukauden sisällä käyttöönsä italialais-ranskalaisen SAMP/T-ilmapuolustusjärjestelmän. Järjestelmä tunnetaan myös nimellä "Mamba".
Asiasta uutisoi Reuters.
Reutersin tietojen mukaan kyseinen ilmapuolustusjärjestelmä pystyy paikantamaan kymmeniä kohteita sekä torjumaan 10 ohjusta kerralla. Uutistoimiston mukaan se on myös ainoa Euroopassa valmistettu järjestelmä, joka pystyy torjumaan ballistisia ohjuksia.
17.16: Von der Leyen: Haagiin perustetaan Ukrainassa tapahtuneiden rikosten syytteeseenpanokeskus
Kiovassa vieraileva Euroopan komission johtaja Ursula von der Leyen ilmoitti, että Haagiin perustetaan kansainvälinen Ukrainassa tapahtuneiden rikosten syytteeseenpanokeskus.
Asiasta uutisoi The Guardian ja CNN.
Euroopan komission johtaja Ursula von der Leyen ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasivat tänään Kiovassa.
15.25: Puolustusvoimille lisärahoitusta Ukraina-tukipaketteja varten
Hallitus kohdentaa ensimmäisessä lisätalousarviossaan tälle vuodelle puolustusministeriön hallinnon alalle noin 704 miljoonan euron lisärahoituken. Summa jakautuu vuosille 2023–2027.
Puolustusministeri Mikko Savolan mukaan Suomi tukee rahoituksella Ukrainaa sekä puolustusmateriaaliavulla että osallistumalla ukrainalaisten sotilaiden koulutusoperaatioihin.
– Ukraina tarvitsee edelleen apua puolustustaistelussaan ja Suomi on tähän tukeen sitoutunut, Savola sanoo tiedotteessa.
Suomi on tähän mennessä tehnyt päätökset tukea Ukrainaa kahdellatoista puolustustarvikeapupaketilla, joiden korvattava arvo on yhteensä noin 590 miljoonaa euroa. Lisäksi varaudutaan 200 miljoonalla eurolla keväällä 2023 toimitettavaan materiaaliin.
Lisäksi Puolustusvoimat kohdentaa sisäisesti noin 4 miljoonaa euroa EU:n sotilaallisen EUMAM Ukraine -avustusoperaation kuluihin. Suomalaiset tulevat toimimaan operaatiossa koulutus- ja neuvonantotehtävissä.
15.03: EU aikoo kohdistaa Venäjään uusia pakotteita ennen kuun loppua
Euroopan unioni aikoo kohdistaa Venäjään uusia pakotteita ennen helmikuun 24. päivää, jolloin Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta tulee kuluneeksi vuosi.
Asiasta kertoi Ukrainassa vierailulla oleva Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Hän puhui tiedotustilaisuudessa yhdessä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Von der Leyenin mukaan uusien pakotteiden lisäksi EU on yhdessä G7-maiden kanssa ottamassa käyttöön venäläisten öljytuotteiden lisähintakaton.
Tiedotustilaisuudessa von der Leyen kiitti Ukrainaa maan tekemistä korruptionvastaisista toimista.
– Minua ilahduttaa huomata, että korruption torjuntaelimenne ovat valppaina ja tehokkaita korruptiotapausten havaitsemisessa, hän sanoi.
Korruption vastaisia toimia on monesti vaadittu Ukrainalta ehtona taloudelliselle ja sotilaalliselle tuelle.Meneillään on von der Leyenin neljäs Ukrainan-vierailu Venäjän aloitettua hyökkäyssodan maassa. Von der Leyenin kanssa Kiovassa vierailee Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.
Vierailu jatkuu perjantaina Ukrainan ja EU:n välisellä huippukokouksella.
Von der Leyenin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa Zelenskyi patisti EU:ta ottamaan nopeasti käyttöön uudet Venäjän vastaiset pakotteet.
– Näemme tänä päivänä, että pakotteiden tahti Euroopassa on hieman hidastunut, Zelenskyi sanoi AFP:n mukaan.
– Sen sijaan terroristivaltio nopeuttaa sopeutumista pakotteisiin. Tämä tulisi ratkaista. Uskomme, että voimme tehdä sen yhdessä, Zelenskyi sanoi.
9.40: Brittitiedustelu: Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vesittänee Venäjän roolia aseviejänä
Venäjän rooli luotettavana aseviejänä on todennäköisesti horjunut Ukrainan sodan myötä, arvioidaan Britannian puolustusministeriön päivittäisessä tiedustelukatsauksessa. Brittiarvion mukaan Venäjä pitänee tärkeämpänä nyt aseiden tuottamista omille joukoilleen.
Jo ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa maan osuus kansainvälisestä asekaupasta oli laskussa.
Katsauksen mukaan komponenttien puute vaikuttanee nyt vientiin tarkoitetun välineistön, kuten panssariajoneuvojen, taisteluhelikoptereiden ja ilmapuolustusjärjestelmien tuotantoon.
9.24: EU-komission Ursula von der Leyen saapui Kiovaan
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoo Twitterissä saapuneensa Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan. Kyseessä on von der Leyenin neljäs Ukrainan-vierailu Venäjän aloitettua hyökkäyssodan maassa.
Von der Leyenin kanssa Kiovassa vierailee Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.
Vierailullaan von der Leyen ja Michel tapaavat presidentti Volodymyr Zelenskyin keskustellakseen Ukrainalle annettavasta avusta.
Vierailu jatkuu perjantaina Ukrainan ja EU:n välisellä huippukokouksella.
7.16: Pekka Toveri: Venäjä saattaa aloittaa jo suurhyökkäyksen lähiviikkojen aikana
Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri arvioi MTV Uutiset Liven haastattelussa, että Venäjä saattaa aloittaa suurhyökkäyksen Ukrainaan jo lähiviikkojen aikana.
– Kyllä se voi tapahtua jo helmikuun aikana tai hyvinkin viimeistään ehkä maaliskuussa ennen kuin rospuutto (kelirikko) iskee ja vaikeuttaa elämää liikaa, Toveri sanoo.
Katso koko haastattelu:
8:37
6.20: Norjaan loikannut Wagner-komentaja pyytää anteeksi Ukrainassa sotimista Reutersin haastattelussa
Norjaan paennut venäläisen palkka-armeija Wagnerin entinen komentaja, Andrei Medvedev, on antanut uutistoimisto Reutersille haastattelun. Hän sanoo haluavansa pyytää anteeksi Ukrainassa taistelemista.
– Monet pitävät minua roistona, rikollisena, murhaajana, Medvedev sanoo haastattelussa.
– Ensinnäkin toistuvasti ja uudelleen, haluaisin pyytää anteeksi. Vaikka en tiedä miten se otetaan vastaan, haluan sanoa, että olen pahoillani.
Medvedev sanoo haluavansa puhua kokemuksistaan sodassa, jotta ”syyllisiä rangaistaan” rikoksistaan Ukrainassa.
26-vuotias Medvedev liittyi Wagner-ryhmään viime vuoden heinäkuussa vapauduttuaan vankilasta. Nyt hän hakee turvapaikkaa Norjasta.
Pääset lukemaan lisää Medvedevin loikkauksesta ja katsomaan yhden hänen antaman haastattelun tästä.
5.32: Tuhannet ukrainalaiset saavat pian hakea Suomesta kotikuntaa
Maaliskuussa tuhansille sotaa Suomeen paenneille ukrainalaisille tulee mahdollisuus hakea kotikuntaa Suomesta.
Viranomaiset ovat valmistautuneet, mutta kukaan ei tiedä, kuinka paljon hakemuksia on mahdollisesti tulossa ja mihin kuntiin.
Kuntaliiton mukaan asiaa on mahdotonta arvioida, koska kotikuntaa ei ole pakko hakea. Kuntia huolettaa varautumisen vaikeus.
Suomessa asuvilla ukrainalaisilla on kiinnostusta hakea kotikuntaa, mutta kokonaisvaltaista tietoa sen mukanaan tuomista oikeuksista ja velvollisuuksista heillä ei asiantuntijoiden mukaan ole.
5.30: Puola tukee F-16-hävittäjien lähettämistä Ukrainaan, jos asiasta sovitaan Naton kesken
Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki sanoo maansa tukevan F-16-hävittäjien lähettämistä Ukrainalle, jos järjestely tehdään sotilasliitto Naton yhteishankkeena. Morawiecki kommentoi asiaa saksalaislehti Bildin haastattelussa.
Hävittäjälähetykset edellyttäisivät hänen mukaansa koko liittokunnan strategista harkintaa, sillä Nato tai Puola eivät ole sodan osapuolia.
Nato-maiden johtajat ovat olleet julkisuudessa eri mieltä hävittäjälähetyksistä. Yhdysvallat on toistaiseksi tyrmännyt ajatuksen. Kun presidentti Joe Bidenilta kysyttiin lehdistötilaisuudessa sitä, kannattaako hän hävittäjien lähettämistä, Biden vastasi lyhyesti ja ytimekkäästi "en".
Esimerkiksi Ranska on suhtautunut ajatukseen myönteisemmin. Lehdistötilaisuudessa Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi, ettei hävittäjiä ole suljettu pois Ukrainan auttamisessa, kertoi Financial Times.
5.26: Itä-Ukrainassa Donetskin alueella isku asuintaloon, ainakin kolme kuollut
Itä-Ukrainassa Kramatorskin kaupungissa ainakin kolme ihmistä on kuollut venäläisen raketin osuttua asuinrakennukseen, paikalliset viranomaiset kertovat.
Kramatorsk sijaitsee Itä-Ukrainassa Donetskin alueella, missä Venäjän joukot ovat yrittäneet edetä.
Donetskin alueen kuvernöörin Pavlo Kyrylenkon mukaan venäläiset iskivät raketilla kaupungin keskustassa sijaitsevaan asuintaloon.
Venäjän kerrotaan iskeneen Kramatorskin kaupunkiin viimeksi tammikuun alussa. Venäjä kertoi tuolloin surmanneensa 600 ukrainalaissotilasta, mutta paikallisviranomaisten mukaan kukaan ei kuollut iskuissa.
Keskiviikko:
23.50: Venäjä-mieliset joukot väittävät olevansa lähellä Bahmutin saartamista
Itsenäiseksi julistautuneen Luhanskin kansantasavallan sotilasjohtaja Vitali Kiselev sanoi keskiviikkona venäläisille tiedotusvälineille, että venäläisjoukot ovat käytännössä piirittäneet Bahmutin kaupungin ja taistelevat siellä aktiivisesti, kirjoittaa uutistoimisto CNN.
Kiselevin mukaan venäläisjoukot yrittävät nyt siirtyä Ukrainan hallitseman Tšasiv Jarin kaupungin alueelle noin kuusi kilometriä Bahmutista länteen.
Venäjän Wagner-palkkasotilasryhmän perustaja Jevgeni Prigozhin sanoi keskiviikkona Telegram-viestissään, että venäläisjoukot hallitsevat nyt Saccon ja Vanzettin kylää noin 20 kilometrin päässä Bahmutista.
Prigozhinin lehdistöpalvelun Telegram-kanavalla kerrottiin Saccon ja Vanzetin olevan kokonaan Wagnerin hallinnassa.
Ukrainan apulaispuolustusministeri Hanna Maliarin mukaan raskaat taistelut jatkuvat ja venäläisjoukot yrittävät voimakkaasti murtautua Ukrainan puolustuksen läpi Bahmutissa.
20.25: Joukko tunnettuja norjalaisia vaatii Norjaa lisäämään aseapua Ukrainalle: "Norja on taloudellisesti hyötynyt sodasta"
Joukko norjalaisia akateemikkoja, kirjailijoita, ihmisoikeusaktivisteja sekä entinen ministeri ovat vaatineet hallitustaan lisäämään aseapua Ukrainalle. Asiasta kirjoitti tänään Guardian-lehti.
Norjalaismedia VG:ssä julkaistussa kirjeessä 12 allekirjoittanutta vaatii aseavun lisäämistä Norjalta siksi, että Norja on taloudellisesti hyötynyt sodasta Ukrainassa.
Norjan öljy- ja kaasutulot ovat kasvaneet ennätysmäisesti viimeisen vuoden aikana energiahintojen kolminkertaistuessa Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja Norjan korvattua Venäjän Euroopan suurimpana kaasunviejänä.
Allekirjoittajien joukossa on Norjan entinen ulkoministeri Knut Vollebäk, suosittu kirjailija ja antropologi Erika Fatland sekä Henrik Urdal Oslon rauhantutkimusinstituutista.
Heidän mukaansa Norja on "ainoa maa Euroopassa", joka hyötyy sodasta.
20.35: Putin: Venäjän alueiden suojeleminen Ukrainan pommituksilta oltava etusijalla
Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi Venäjän puolustusministeriön asettamaan etusijalle Venäjän alueiden suojelemisen ukrainalaisten joukkojen pommituksilta.
Putin sanoi videokonferenssissa, että Ukraina on "vahingoittanut tai tuhonnut" asuintaloja Belgorodin, Brjanskin ja Kurskin alueilla Venäjällä sekä Krimillä, jonka Venäjä liitti laittomasti itseensä vuonna 2014, kirjoittaa uutiskanava CNN.
- Ensisijainen tehtävä on tietysti eliminoida itse pommitusten mahdollisuus, mutta tämä on sotilasosaston asia, Putin sanoi.
Putin sanoi CNN:n mukaan myös, että monet ihmiset joutuivat vaikeaan tilanteeseen menettäessään kotinsa ja joutuneensa muuttamaan sukulaisten luokse tai väliaikaisiin asuinpaikkoihin sekä kohtaamaan katkoksia veden, lämmön ja sähkön saannissa.
Ukrainan asevoimat ei ole virallisesti tunnustanut pommittaneensa Venäjän alueita.