Valko-Venäjän Lukashenka tapasi Putinin Moskovassa – MTV seurasi sotaa 17.2.2023

20.05: Kuolan niemimaalta Ukrainaan lähetetyt Venäjän joukot kärsineet mittavia tappioita

Norjan tiedustelupalvelun raportti antaa synkän kuvan Venäjän hyökkäystoimista Ukrainassa.

Raportissa todetaan, että Venäjän sotavoimat ovat jumissa Ukrainassa. Hyökkäys on samalla paljastanut perustavanlaatuisia ongelmia siinä, miten Venäjä kykenee käymään sotaa.

Raportissa todetaan, että monen muun Venäjän joukko-osaston tavoin esimerkiksi Kuolan niemimaalta sotaan lähetetyt joukot ovat kärsineet valtavia tappioita. Yli 3000 sotilasta kolmesta pataljoonasta lähetettiin Kuolan niemimaalta Ukrainaan. Näistä joukoista jopa puolet on raportin mukaan nyt menetetty. Lisäksi kalustoon kohdistuneet menetykset ovat olleet mittavia

18.57: Valko-Venäjän Lukashenka taas Putinin puheilla Moskovassa

Valko-Venäjää johtava Aljaksandr Lukashenka tapasi perjantaina Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa. Ennen tapaamista arveltiin, että Putin saattaisi painostaa Lukashenkaa tukemaan voimakkaammin Venäjää sen hyökkäyssodassa Ukrainassa.

Lukashenka on antanut Venäjän käyttää Valko-Venäjän aluetta hyökkäyksiin Ukrainaan, ja Valko-Venäjä on järjestänyt yhteisiä sotaharjoituksia Venäjän joukkojen kanssa. Sen sijaan Valko-Venäjä ei ole lähettänyt joukkoja Ukrainaan.

Venäjän valtiollisen Tass-uutistoimiston mukaan keskusteluja oli määrä käydä muun muassa strategisesta kumppanuudesta ja maiden välisestä liittolaisuussuhteesta.

Johtajat ovat tavanneet tiuhaan: edellinen tapaaminen oli joulukuussa.

18.24: Ukraina: Yli 141 000 Venäjän joukkojen jäsentä eliminoitu

Ukrainan valtiollinen tietotoimisto Ukrinform kertoo, että maan joukot ovat eliminoineet 141 260 Venäjän joukkojen jäsentä pian vuoden kestäneen sodan aikana.

Raportit taisteluissa menehtyneiden määrästä kuitenkin vaihtelevat. 

AFP kertoi tällä viikolla norjalaisarvioihin perustuen, että 180 000 venäläistä olisi kuollut tai haavoittunut. Ukrainan miestappioiksi arvioidaan 100 000.

15.51: Ukrainan suurlähettiläs: Ukraina tarvitsee aseita, aseita ja aseita

Länsimaiden aseapu Ukrainalle on ollut liian hidasta, sanoo Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova STT:lle. Lähes samaan hengenvetoon Dibrova toivoo, että tästä eteenpäin aseapu on nopeaa, koska hänen mukaansa sodan ratkaiseva vaihe on käynnistymässä.

– Ukraina tarvitsee aseita, aseita ja aseita.

Donbasin alueella Bahmutin kaupungin läheisyydessä ukrainalaiset sotilaat joutuvat kestämään jopa 50 hyökkäystä päivässä, Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zaluzhnyi sanoi viime viikolla, ja Dibrova toistaa lukeman.

– Tarvitsemme tykistöä, tarvitsemme satojatuhansia tykistöammuksia. Tämä on erittäin tärkeää.

Dibrova muistuttaa myös Ukrainan tarpeesta taistelupanssarivaunuille, pitkän matkan ohjuksille ja hävittäjälentokoneille.

15.29: Zelenskyi kiirehti aseapua ja ilmaisi jälleen Ukrainan halun aloittaa neuvottelut EU-jäsenyydestä

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiirehtii Ukrainalle annettavaa aseapua ja ilmaisi taas maan halun aloittaa EU-jäsenyysneuvottelut. Zelenskyi puhui videoyhteyden välityksellä Münchenin turvallisuuskonferenssissa Saksassa.

Aseapuun liittyen hän nosti jälleen esille muun muassa modernin lentokaluston ja modernit taistelupanssarivaunut. Niin ikään Zelenskyi toisti Ukrainan halun aloittaa varsinaiset EU-jäsenyysneuvottelut ja viittasi myös Nato-jäsenyyteen pohtiessaan Ukrainan paikkaa.

Ukraina hyväksyttiin EU:n ehdokasmaaksi viime kesänä. EU-komissio on antamassa suullisen arvionsa Ukrainan etenemisestä keväällä ja kirjallisen arvionsa syksyllä.

Lue myös: Ukrainan suurlähettiläs: Länsimaiden aseapu liian hidasta

12.10: Yli 50 000 Ukrainan sotaa paennutta hakenut tilapäistä suojelua Suomesta

Ukrainasta sotaa paenneet ovat 15. helmikuuta mennessä jättäneet 50 361 tilapäisen suojelun hakemusta Suomessa, tiedottaa Maahanmuuttovirasto.

Hakemuksista 49 405 on Ukrainan kansalaisten jättämiä ja 956 muiden maiden kansalaisten. Päätöksiä ensimmäisiin hakemuksiin 15.2.2023 mennessä on tehty 46 194.

Huomattava osa eli 62 prosenttia tilapäistä suojelua hakevista ja saavista on lapsia äiteineen. Suomeen on tullut myös ilman huoltajaa olevia lapsia, jotka yleensä tulevat kuitenkin sukulaisten tai perheystävien kanssa. Yhteensä noin kolmannes tulijoista on lapsia.

10.35: Suomi lähettää Ukrainaan pelastusajoneuvoja

Suomi lähettää tänään Ukrainaan kolme sammutusautoa, ambulanssin ja säiliöauton sekä pelastustoiminnassa tarvittavaa välineistöä, sisäministeriö tiedottaa.

Ajoneuvojen lisäksi Ukrainaan toimitetaan muun muassa sammutusasuja, aggregaatteja, vaahtonesteen tekovälineistöä ja letkuja.

Lahjoitukset ovat Keski-Uudenmaan ja Pirkanmaan pelastuslaitoksilta. Lahjoitettavat ajoneuvot ovat tiedotteen mukaan aktiivikäytöstä poistettuja, mutta käyttökuntoisia ja huollettuja.

Lahjoitus toimitetaan Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta.

– Haluan kiittää kaikkia apua lahjoittaneita, ja toivon, että suomalaisten auttamishalu pysyy jatkossakin korkealla, sisäministeri Krista Mikkonen sanoo tiedotteessa. 

9.21: Jo kuolleeksi väitetty mies komentamaan Venäjän Keskistä sotilaspiiriä

Venäjän Keskisen sotilaspiirin komentajana toimineen Alexander Lapinin korvaa Andrei Mordvichev, kertoo venäläinen uutiskanava RBC.

Lapinia on syytetty Venäjän epäonnistumisista taisteluissa Ukrainassa.

Ukrainan joukot tiedottivat viime maaliskuussa Mordvichevin kuolleen iskuissa Hersonissa. Myöhemmin samassa kuussa hänet nähtiin kuitenkin Mariupolissa kuvatuksi kerrotulla videotallenteella ja toukokuussa BBC Russia vahvisti hänen olevan elossa.(Reuters)

9.13: Italian ulkoministeri: Kiinan presidentti pitää rauhanpuheen Venäjän hyökkäyssodan vuosipäivänä

Kiinan presidentti Xi Jinping on ilmoittanut pitävänsä rauhanpuheen Venäjän hyökkäyssodan alkamisen vuosipäivänä, kertoo Italian ulkoministeri Antonio Tajani. Hän kertoi tiedon lähteeksi kiinalaisen korkea-arvoisen diplomaatin Wang Yin.

7.35: Orpo käyttäisi EU:n yhteisiä varoja Ukrainan aseistamiseen – "Olisi vahva viesti Putinille"

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mielestä EU:n yhteisiä varoja tulisi käyttää Ukrainan aseistamiseen, jos niitä johonkin aiotaan käyttää. Orpo sanoo STT:n puheenjohtajahaastattelussa, että EU-maiden tulisi yhdessä sitoutua Ukrainan aseistamiseen sen sijaan, että maat tekevät tukipaketteja pelkästään yksin.

–  Se olisi vahva viesti (Venäjän presidentille) Vladimir Putinille siitä, että Eurooppa seisoo Ukrainan takana. Lisäksi se olisi viesti eurooppalaiselle aseteollisuudelle siitä, että EU käyttäisi Ukrainan aseistamiseen suuren määrän varoja.

Kaikilla mailla alkavat Orpon mukaan myös jossain vaiheessa loppua asevarastot.

Voisiko Ukrainaa aseistaa EU:n yhteisellä velkarahalla?

–  Tässäkin katsoisin ensisijaisesti olemassa olevien varojen suuntaan ja miettisin, miten se niillä rahoitetaan. Kun Ukrainaa autetaan pysäyttämään Venäjä, parannetaan sitä kautta myös talouden näkymiä.

Seuraavassa vaiheessa autettaisiin Ukrainaa jälleenrakentamisessa.

5.57: Zelenskyi: Ukraina ei aio neuvotella alueluovutuksista Venäjän kanssa

Ukraina ei suostu neuvottelemaan alueluovutuksista hyökkääjävaltio Venäjän kanssa, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa.

Zelenskyin mukaan alueluovutuksiin suostuminen mahdollisissa rauhanneuvotteluissa tietäisi sitä, että Venäjä palaisi myöhemmin vaatiakseen lisää. Rauha voidaan hänen mukaansa saavuttaa vain jatkamalla Ukrainan sotilaallista tukemista.

–  Tietysti nykyaikaiset aseet nopeuttavat rauhaa. Aseet ovat ainoa kieli, jota Venäjä ymmärtää, Zelenskyi sanoi BBC:lle.

Zelenskyin mukaan paljon puhuttu Venäjän keväthyökkäys on jo alkanut, sillä venäläisjoukot hyökkäävät ukrainalaisasemia vastaan usealta ilmansuunnalta. Presidentti kuitenkin vakuuttaa Ukrainan pitävän pintansa ja laukaisevan ennen pitkää uuden vastahyökkäyksen.

Ukrainaa on turhauttanut jo luvatun sotilasavun toimitusten hitaus. Ensimmäisten Ukrainalle luvattujen taistelupanssarivaunujen arvellaan saapuvan taistelukentille vasta viikkojen päästä.

Venäjän laajan hyökkäyksen alkamisesta tulee ensi viikolla kuluneeksi vuosi. Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.

Torstai 16.2.

23.37: Ukraina: Venäjä ampui 36 ohjusta torstain aikana

Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjä ampui torstain aikana yhteensä 36 ohjusta, kertoo The Guardian.

Ukrainan mukaan 36 ohjuksesta 16 onnistuttiin torjumaan. Alasammutuista ohjuksista kahdeksan oli laukaistu ukrainalaisviranomaisten mukaan Mustallamerellä olevasta aluksesta. 

22.46: Norja päätti viisivuotisesta tukipaketista

Norjan suurkäräjät päätti torstaina 75 miljardin Norjan kruunun (vajaan 6,9 miljardin euron) tukipaketista Ukrainalle.

Paketti jakautuu viidelle vuodelle, eli siviili- ja sotilasapua annetaan viiden vuoden ajan vuosittain 15 miljardilla kruunulla.

Kaikki puolueet lukuun ottamatta pientä äärivasemmistopuoluetta tukivat pakettia, jonka hallitus esitti viime viikolla.

Laaja tuki tarkoittaa, että Norjan vuodelle 2025 suunnitellut suurkäräjävaalit eivät vaikuta paketin toteutumiseen.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti norjalaispäättäjiä videoyhteydellä. (STT)

20.42: Zelenskyi: Ukraina ei aio luovuttaa alueitaan Venäjälle

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sulkee pois sen, että Ukraina luovuttaisi maa-alueitaan Venäjälle mahdollisen rauhansopimuksen yhteydessä, kertoo The Guardian BBC:n haastattelun pohjalta.  

BBC:n haastattelussa Zelenskyi pohti, että maa-alueiden luovuttaminen Venäjälle voisi tarkoittaa sitä, että Venäjä voisi ”palata takaisin”.

Myös Zelenskyi vahvisti, että Venäjän uusi suurhyökkäys on alkanut.

19.59: Venäjä ja Ukraina vaihtoivat 101 sotavankia

Venäjä ja Ukraina vaihtoivat 101 sotavankia viimeisimmässä vankienvaihdossaan tänään torstaina.

– Venäjän ilmavoimat kuljettaa vapautetut sotilaat Moskovaan hoitoa ja kuntoutusta varten, Venäjän puolustusministeriö kertoo uutistoimisto Reutersille.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kansliapäällikkö Andriy Yermak julkaisi kuvia ja videon vapautetuista ukrainalaissotilaista viestipalvelu Telegramissa.

Vapaus koitti 100:lle ukrainalaissotilaalle ja yhdelle siviilille, Reuters kertoo. Lähes kaikki heistä olivat puolustaneet piiritettyä Mariupolin kaupunkia venäläisiltä.