Italialainen rahoittaja vetäytyy Mänttä-Vilppulan kohutusta ilmailupuistohankkeesta – Asiantuntija: "Jo asiakirja ihan hutiloitu"

Asiasta kertoivat aiemmin KMV-lehti, Yle ja Aamulehti.

Rahoittajan edustajana toimiva Francesco Osanna kertoi keskiviikkona kirjeellä kaupungin johdolle, että projektista luovutaan korona-ajan haasteiden, hallinto-oikeudessa olevien valitusten pitkien käsittelyaikojen sekä julkisen paineen takia.

Hankkeesta on jätetty kolme valitusta hallinto-oikeuteen, ja oikeus langetti käsittelyn ajaksi toimenpidekiellon.

Tiedotteen mukaan Osanna korostaa, ettei hänen edustamallaan yrityksellä ole mitään vaateita Mänttä-Vilppulan kaupunkia tai sen kehitysyhtiötä Yrke Kiinteistöt Oy:ta kohtaan.

Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen kertoo tiedotteessa, että Sassi-projekti palaa nyt kaupungin ja kiinteistöyhtiön käsiteltäväksi puhtaalta pöydältä. Aiemmin tehdyt päätökset, joissa Osanna ACI Finlandin rahoitusjärjestely oli mukana, kumoutunevat.

– Olemme tehneet alueen kehittämiseksi paljon töitä, ja se työ jatkuu tavalla tai toisella, Huttunen sanoo.

STT ei ole tavoittanut Huttusta kommentoimaan asiaa.

Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Anne Heusala sanoo, että kaupunki odottaa tällä hetkellä hallinto-oikeuden päätöstä. Hänen mukaansa kaupunki arvioi vasta sen jälkeen tilanteen.

Heusala on aloittanut kaupunginjohtaja vasta kolme kuukautta sitten, joten hän ei ole ollut hankkeessa mukana silloin kun se aloitettiin.

Sopimuksesta ei pystynyt päättelemään kaupungin riskejä

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto hyväksyi hankeen toteutuksen tammikuussa 2020. Hankkeen hinnaksi arvioitiin noin 250 miljoonaa euroa. 

Hanke aiheutti vuoden 2020 alussa valtavasti kohua, ja muun muassa hankkeen sopimus herätti paljon kysymyksiä. STT:n tuolloin haastattelema kilpailuoikeuteen erikoistunut Aalto-yliopiston professori Petri Kuoppamäki muun muassa arvioi, että lentokenttähankkeen sopimusten julkisista osista ei pysty päättelemään kaupungin vastuita ja riskejä. Julkisuudelta salatut ja kaupunginvaltuutetuille vain seminaareissa esitellyt lainajärjestely- ja osakassopimukset toisivat Kuoppamäen mukaan varmuuden yksityiskohtiin.

Lisäksi lentokenttähankkeen sopimus oli hyvin aukollinen.

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Olli Norros sanoi tuolloin, että sopimus oli hankkeen taloudelliseen mittaluokkaan nähden hyvin yleispiirteisellä tasolla.

Yksi kuumimmista kysymyksistä liittyi Mänttä-Vilppulan sulkutilille lupaamaan 10 miljoonaan euroon. Norros kuvailee sopimuksen sulkutiliä koskevaa kohtaa "ihan tolkuttomaksi virkkeeksi".

– Tuossa ei tunnu olevan oikein päätä eikä häntää, mitä tuo virke tarkoittaa, hän sanoo.

Sulkutili on herättänyt kysymyksiä siitä, voisiko Mänttä-Vilppulan italialainen sopimuskumppani jättää 10 miljoonan summan sulkutilille, mutta ottaa sitä vastaan lainaa omaan käyttöönsä. Jos lainaa ei maksettaisi takaisin, sulkutilin summa katoaisi lainan maksuun.

 "Jo asiakirja on ihan hutiloitu"

Kaupungin julkistamassa niin sanotussa escrow-sopimuksessa mainitaan liitteessä epäselvästi lainanantajan eli Osanna ACI Finlandin mahdollisuuksista käyttää talletusta tietyin ehdoin velkarahoitukseen tai varainhankintaan.

Näytti lisäksi myös siltä, että sopimuksesta on jäänyt mustaamatta eräs kohta. Kohta on mustattu sopimuksen alussa, mutta sopimuksen liitteessä se on mustaamatta.

– Ei kovin lupaavaa kerro hankkeen huolellisuustasosta, jos se on 250 miljoonan hanke ja jo asiakirja on ihan hutiloitu. On peitelty vähän mitä sattuu eikä huomattu, että oho, se sama lukee jossain toisessa kohdassa, Norros sanoi.

Norros mietti, miksi sopimuksessa on ylipäätään niin paljon peiteltyjä kohtia ja kunnan pitää tehdä päätös niin vähillä tiedoilla.

– Ei se ainakaan luottamusta herätä tuohon hankkeeseen, miten tuo asia on valtuustolle tarjoiltu.

"Mikään ei takaa, että kaupunki saisi summan takaisin"

Yhdessä hallinto-oikeuteen jätetyssä valituksessa kolme kaupunginvaltuutettua katsoi, että valtuusto oli ylittänyt hankkeessa päätösvaltansa ja päätös oli muutenkin lainvastainen.

Valtuutettujen mukaan sulkutilijärjestelyä ei ollut riittävästi selvitetty päättäjille ja kyse oli kuntalaissa kielletystä toimenpiteestä.

– Mikään ei takaa sitä, että kaupunki saisi sulkutilillä olevan summan ikinä takaisin, valituksessa kirjoitettiin.

Valtuutettujen mukaan 10 miljoonan euron talletuksen menettäminen olisi vaarantanut Mänttä-Vilppulan kyvyn vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä.

– Kaupunki täyttää jo tällä hetkellä useita kriisikunnan tunnusmerkkejä ja on Pirkanmaan eniten velkaantunut kunta, valtuutetut kirjoittivat.

Lue myös: Mänttä-Vilppulan rakennushankkeesta toinen valitus hallinto-oikeuteen – "Mikään ei takaa, että kaupunki saisi sulkutilillä olevan summan takaisin"