Itämerellä liikkuu jopa yli tuhat Venäjän varjolaivaston alusta pakotteita kiertämässä – kaksi asiaa saisi sirkuksen kuriin

Varjolaivastot ovat aluksia, jotka toimivat muiden maiden lippujen alla, ja kuljettavat Itämeren halki muihin maihin muun muassa öljyä. 

Varjolaivastoista ei tiedetä niin paljon kuin yleensä laivastoista tiedetään. 

– Niiden omistajat ovat epäselviä, eikä meillä ole tietoa, miten ne on vakuutettu tai kuinka hyvin vakuutusyhtiöt seuraavat niitä. Alusten kunnosta ei siis ole tarkkaa tietoa, kertoo meriliikenteen professori Ulla Tapaninen Tallinnan yliopistosta. 

Tapanisen mukaan aluksia, jotka operoivat Itämerellä Venäjän puolesta on kuitenkin paljon. Tilastot vaihtelevat, mutta luotettavimman lähteen mukaan niitä on noin 450, Tapaninen kertoo. 

– Puhutaan kuitenkin jopa yli tuhannesta aluksesta, jotka tekevät silloin tällöin niin sanottua "varjokeikkaa". 

Varjoalukset eivät ole yleensä eurooppalaisia

Länsimaat ovat asettaneet Venäjälle erilaisia pakotteita ja säädöksiä. Eivätkö Venäjää auttavat valtiot, joiden lipun alla laivat ovat, välitä näistä asioista?

Tapanisen mukaan ei voida sanoa, etteivätkö maat piittasi asetetuista pakotteista ja säädöksistä, vaan he eivät vain seuraa niitä niin tarkasti. 

Hänen mukaansa jotkut varjolaivat ovat toimineet muun muassa Kreikan ja Maltan lippujen alla. 

– On yllättävän paljon myös eurooppalaisia maita, mutta enimmäkseen ne ovat kuitenkin Euroopan ulkopuolisia valtioita. 

Venäjä on onnistunut kiertämään pakotteita

Venäjän intressinä on siis välttää länsimaiden asettamia pakotteita, joten se pyrkii tietysti keksimään erilaisia konsteja niiden kiertämiseksi, avaa Suomen pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.

– Jokainen pakoitetoimi aiheuttaa kuitenkin lisäkustannuksia Venäjälle. Mikä tahansa pakote asetetaan, niin Venäjä pyrkii sitä kieltämään. Jokainen siihen käytetty raha on pois jostain muusta.

Aluksi pakotteet ja säädökset purivat Venäjän talouteen enemmän mutta nyt voidaan nähdä, että jopa 90 prosenttia Venäjän raakaöljy viennistä menee harmaalla laivastolla. Pakotetta on siis pystytty kiertämään yhä enemmän, kertoo professori Tapaninen.

Venäjän sotakassaa ei olla siis pystytty tyrehdyttämään länsimaiden toimesta niin paljon kuin olisi haluttu, koska mitään pakotetta ei voida sata prosenttisesti valvoa, lisää Solanko. 

Huolena onnettomuuksien mahdollisuudet Itämerellä

Talouden lisäksi huolen aiheeksi on noussut se, että jos Itämerellä sattuisi jokin onnettomuus siksi, että varjoalukset ovat hyvin vanhoja eikä niiden kuntoa pystytä seuraamaan kunnolla. 

Muutamia varjolaivastoihin liittyviä tapauksia on jo sattunut, Tapaninen kertoo. 

– Ihan kaikista en pysty tietoja kertomaan, mutta Tanskan lahdilla ja Aasiassa on tapahtunut muutamia tapauksia, mutta ihan Suomenlahden alueella ei ole tapahtunut mitään. 

Tapaninen ei usko, että varjolaivat haluaisivat tarkoituksellisesti aiheuttaa öljyvahinkoja Suomenlahdelle, koska lastin hinta voi olla toista sataa miljoonaa euroa, joten lastin omistaja haluaa päästä myymään lastin ja ansaita sen. 

Mitä voidaan tehdä?

Solanko luettelee kaksi asiaa, jotka ovat merkittäviä varjoalusten kuriin saamiseksi.

– Yksi on se, että vaikutetaan pankkijärjestelmiin eli siihen, miten raha liikkuu. Monet kansainväliset pankit ovat muuttuneet varovaisemmiksi venäläisten asiakkaiden kanssa.

Toisena asiana hän nostaa suoran puuttumisen alusten toimintaan. 

– Erityisesti Yhdysvallat ovat nimenneet liki 50 alusta pakotelistalleen, jonka jälkeen ne ovat poistuneet kaupallisesta merenkulusta. 

Katso koko Huomenta Suomen keskustelu aiheesta alta!

Lue myös:Tanska pyrkii rajoittamaan Itämerellä venäläistä öljyä kuljettavaa varjolaivastoa

Ruotsin laivaston komentaja epäilee: Venäjän "varjolaivasto" vakoilee – näin hän perustelee

Venäjän "varjolaivasto" herättää huolta Suomenlahdella – seurasimme harjoitusta, jossa varaudutaan katastrofiin

Ulkoministeri Valtonen Unkarin EU-politiikasta: Panttivankitilanne jatkunut pitkään