Venäjä saattaa lähettää sotalaivoja varjolaivastoaan saattamaan, asiantuntijat arvioivat. Tämä olisi kuitenkin Venäjälle myös riski.
Suomen päätös takavarikoida kaapelirikosta epäilty Eagle S -tankkeri "varmasti herättää Venäjällä keskustelua, vaikka sitä ei meille kerrota", arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.
Virallisesti Venäjä on kommentoinut tapausta hyvin pidättyväisesti. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov totesi kaapelituhon olleen "hyvin erityislaatuinen", mutta ei kuitenkaan Venäjän presidentinhallinnolle kuuluva asia.
Jos virallisen Venäjän ulostulot ovat olleet vähäisiä ja maltillisia, niin maan sotakommentaattorien keskuudessa käydään "aika villiä keskustelua", Kangaspuro muotoilee.
– Uhotaan, että pitäisikö suojaksi lähettää venäläisiä sota-aluksia, Kangaspuro kertoo.
Venäjällä on hyvät syyt vähätellä tapahtunutta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
Öljyviennistä vastaava varjolaivasto on Venäjälle "elinehto", eikä se missään tapauksessa halua viestittää, että kyse olisi sille merkittävästä takaiskusta.
– Tämä on selvää ruuvinkiristymistä. Jos tilanne vielä kiristyy, en näe muita vaihtoehtoja Venäjällä kuin kääntää tilanne niin, että Venäjä itse lisää painetta eli sotilaallista läsnäoloa Itämerellä.
Tämän mahdollisuus riippuu paljolti siitä, onko Venäjällä "halua, tarvetta tai kykyä" nostaa sotilaallista jännitettä Itämerellä, Kangaspuro sanoo. Venäjä on keskittänyt valtaosan sotilaallisesta voimastaan Ukrainaan.
"Se voi olla vihje"
Kangaspuron mielestä sotilaallisen voiman näyttö on mahdollinen lähinnä siinä tapauksessa, että Venäjä toimii kuten suurvalloilla on tapana toimia eli näyttää sotilaallista voimaansa ja ikään kuin osoittaa, että vahvemmalla on "tietty toimintavapaus".
Radikaali ratkaisu olisi esimerkiksi se, että länsimaat estäisivät varjolaivaston pääsyn Itämerelle, arvioi Lassila. Keinona se olisi paperilla hyvin tehokas.
– Voisiko Venäjä siihen reagoida mitenkään? Venäjä on Itämerellä muutoinkin merkittävä altavastaaja, sillä Itämeri on pitkälti Naton sisämeri, Lassila sanoo.
Lassila pitää mahdollisena, että keskustelu Venäjä-pakotteiden koventamisesta ja kaapelirikosta eivät välttämättä ole sattumaa. Kyse on tosin spekulaatiosta, Lassila painottaa.
– Tämä olisi Venäjän aika usein käyttämä toimintatapa. Eskaloimalla ja aggressiivisella tavalla viestitetään, että jos pakotteet kiristyvät, kaapeleita katkotaan jatkossakin, Lassila pohtii.
– Se voi olla vihje, hän jatkaa.
Nyt Venäjän kannalta pulmallista on, että Venäjän varjolaivaston osuus on ikään kuin paljastunut, Lassila sanoo.
Tämä voi rajoittaa myös Kremlin kiinnostusta saattaa varjolaivaston aluksia sotalaivoilla. Varjolaivaston idea Venäjän näkökulmasta on, ettei siihen kuuluvilla aluksilla ole suoria kytköksiä Venäjään.
2:05
Suomenlahdella kaapelin vaurioittamisesta epäilty Eagle S -tankkeri on siirretty Porvoon edustalle.
Suomi yllätti Venäjän
Varmasti ei tiedetä, kuka Itämeren tuoreimman kaapelirikon takana on. Venäjää on kuitenkin pidetty todennäköisenä taustatekijänä jo senkin takia, että Eagle S -tankkeri kuuluu sen niin sanottuun varjolaivastoon.
Suomessakin päättäjät ja viranomaiset ovat vähintään voimakkaasti vihjanneet, että Venäjä on tavalla tai toisella tuhotyön takana. Presidentti Alexander Stubb totesi viestipalvelu X:ssä kaapelituhon jälkeen, että "Venäjän varjolaivastoon kuuluvien alusten aiheuttamat riskit on pystyttävä torjumaan".
Kangaspuro arvioi, että Suomen päätös ottaa Eagle S -alus varmasti yllätti Venäjän, sen verran "ainutlaatuinen veto" kyseessä oli.
Suomen erikoisjoukot ottivat tankkerin komentosillan haltuunsa pian sen jälkeen, kun epäily laivan osallisuudesta kaapelirikkoon heräsi.
– Tuskin tätä Venäjällä ensimmäisenä mahdollisena reaktiona pidettiin, Kangaspuro toteaa.
Kun eri vaihtoehtoja Kremlissä pohditaan, olisi heille suuresti hyödyksi, ettei länsimaiselle anneta syytä puuttua laivojen toimintaan, Kangaspuro sanoo.
0:51
Orpo: Meidän täytyy löytää keinot Venäjän varjolaivaston pysäyttämiseksi.
Yhtä laivaa suurempi asia
Suuremmassa kuvassa varjolaivastoon kuuluvan tankkerin takavarikossa on kyse huomattavasti yksittäistä alusta suuremmasta asiasta.
Lännessäkin on laajasti keskusteltu siitä, miten varjolaivaston tihutyöt ja ympäristöriskit estetään samalla kun varmistetaan merenkulun vapaus.
Suomen onni oli, että Eagle S -tankkeri noudatti viranomaisten käskyjä ja suostui sen seurauksena seilaamaan Suomen aluevesille. Se helpotti nyt nähtyjä toimia siihen verrattuna, että alus olisi pysynyt kansainvälisillä vesillä.
Suomen viranomaiset varautuivat toimimaan myös tilanteessa, jossa Eagle S ei olisi noudattanut sille annettuja käskyjä, Helsingin Sanomat kirjoittaa. Tiedossa ei ole, mitä liki 230-metriselle öljytankkerille olisi tuossa tapauksessa tehty.
Jos puolustusliitto Nato ja Euroopan unioni pyrkisivät jatkossa pakottamaan jonkin valtion toimimaan omien pakotepäätöstensä mukaisesti, voisi ratkaisulla olla "arvaamattomia seurauksia", Kangaspuro sanoo.
Jo nyt länsimaat valvovat Venäjä-pakotteidensa noudattamista. Kyse on kuitenkin eri asiasta kuin silloin, jos aktiivisesti voimakeinoin estettäisiin Venäjän yrityksiä kiertää pakotteita.
– On selvää, että sellaiseen päätökseen reagoisi paitsi Venäjä niin jotkut muutkin, Kangaspuro arvioi.