Moni asia Suomenlahden kaapelituhoissa kummastuttaa entistä Euroopan meriturvallisuusviraston johtajaa Markku Myllyä.
Suomen viranomaisten reagointi joulupäivänä tapahtuneisiin kaapelirikkoihin on ennakkotapaus siitä, miten vastaavanlaisiin sabotaasiepäilyihin voidaan puuttua. Näin sanoo entinen Merenkulkulaitoksen pääjohtaja ja Euroopan meriturvallisuusviraston johtaja Markku Mylly.
– Ymmärtääkseni Suomessa ei ole koeteltu eikä selvitetty, miten kansainvälinen merioikeus suhtautuu tämän tyyppisiin asioihin. Tästä saattaa tulla selkeä ennakkotapaus, Mylly sanoo.
Myllyn mukaan on ylipäätään poikkeuksellista, että valtion talousvyöhykkeellä puututaan vieraan valtion lipun alla purjehtivan aluksen liikkumiseen.
Aluksen ollessa kansainvälisillä vesillä pitää olla hyvin painavat syyt, että viranomaiset ryhtyvät tämän tyyppisiin toimenpiteisiin, Mylly sanoo.
Lue myös: Suomen puuttuminen kaapelituhoihin on "historiallista" – asiantuntijalta varoitus tulevasta
Alus olisi voinut kieltäytyä
Epäilyksen kohteena oleva Cookinsaarten lipun alla seilaava Eagle S -alus saatiin Suomen aluevesille, jolloin Suomen viranomaisilla on valtuudet tarkastaa alus ja tehdä muita toimenpiteitä, jotka Suomen laki sallii.
– Aseistautuneet viranomaiset menevät alukselle, niin kyllä se on poikkeuksellista. En muista, että olisi meidän vesillämme tapahtunut ainakaan viimeisiin kymmeniin vuosiin.
Olisiko Eagle S voinut kieltäytyä seuraamasta Suomen viranomaisten ohjeita?
– Periaatteessa kyllä. Kun he ovat kansainvälisillä vesillä, niin heidän ei ole välttämätöntä pakkoa noudattaa viranomaisten pysähtymiskäskyä tai muuta ohjetta tai määräystä. Esimerkiksi seurata viranomaisia ja navigoida sinne Suomen aluevesille. He olisivat voineet jatkaa matkaansa, Mylly sanoo.
Kartta näyttää vaurioituneen Estlink 2 -kaapelin sijainnin sekä epäillyn Eagle S -aluksen reitin.
Lue myös: Tämä kaikki tiedetään nyt Suomenlahden kaapelituhoista – Orpo: "Emme voi katsoa sivusta, emmekä katso"
Mikä on motiivi?
Mylly uskoo, että Porkkalan edustalle saatetun Eagle S:n miehistö pysyy aluksella, jossa heitä myös kuulustellaan. Heidän liikuttelemisensa mantereen puolelle kuulusteluihin ei olisi järkevää. Muonavarastot riittävät hänen mukaansa vastaavanlaisilla aluksilla usein viikoiksi.
Mylly haluaisi tietää, miksi alus on ryhtynyt tuhoamaan kaapelia ankkurilla. Tämän tyyppisissä tapauksissa vastuussa on aina aluksen päällikkö.
Mylly ei halua uskoa, että kapteenia on pakotettu toimimaan niin. Kyse voi olla taloudellisen hyödyn saamisesta. Käytännössä joku voisi siis haluta maksaa siitä, että alus tuhoaa kaapelit.
0:53
"Mitään motiivia en pysty löytämään" – merikapteeni kommentoi Eagle S:n ankkuroitumista vilkkaalle laivaväylälle
Lue myös: Poliisi julkaisi kuvia Eagle S:stä – todisteita etsitään sekä laivalta että merenpohjasta
Epäiltynä oleva aluskin Myllyä pohdituttaa. Eagle S on yli 220 metriä pitkä, yli 100 000 tonnin raakaöljytankkerialus.
– Nyt puhutaan, että siinä olisi lyijytöntä bensaa lastina noin 35 000 tonnia, joka on todella pieni määrä tuon kokoiseen laivaan. Yleensä raakaöljytankki lastaa raakaöljyä ja kuljettaa sitä pisteestä A pisteeseen B. Tämmöinen lyijyttömän bensan kuljettaminen tuon kokoisella aluksella on hyvin poikkeuksellista.
Katso alta, mitkä yksityiskohdat Eagle S -aluksesta herättivät Markku Myllyn huomion.
1:41
Hälyttävät tiedot Eagle S -aluksesta kiinnittivät merenkulun asiantuntijan huomion: "Hyvin erikoinen tapaus"
Säännöt epäselviä
Kansainvälisessä merioikeudessa on paljon aukkoja. Sen säädöksiä on Myllyn mukaan tutkittava huolella, sillä kun sitä on aikanaan luotu, lähtökohta on ollut, että kaikilla lippuvaltioilla on oikeus valita, mitä reittiä alukset kulkevat.
Viimeaikaiset sabotaasiepäilyksiä herättävät tapaukset ovat tuoneet merioikeuden tulkintaan uuden ulottuvuuden.
– Merioikeus ei ota kantaa, jos tapahtuu rikollista toimintaa, että miten eri viranomaiset puuttuvat tapauksiin. Ja jos esimerkiksi talousvyöhykkeellä tapahtuu tämmöistä, että mikä on valtion oikeus puuttua aluksen toimintaan. Näitä kysymyksiä ei ole mielestäni selkeästi ratkaistu, Mylly sanoo.
Ei Venäjän varjolaivastoa
Mylly on seurannut mielenkiinnolla, millaisia reaktioita maailmalta kuuluu Suomen koviin otteisiin. Vielä hän ei ole nähnyt reaktioita Eagle S:n lippuvaltio Cookinsaarilta eikä esimerkiksi varustamolta.
Yhden julkisuudessa liikkuvan termin Mylly haluaa oikaista. Eagle S:n on sanottu olevan osa Venäjän varjolaivastoa, jolla pyritään kiertämään Venäjälle asetettuja talouspakotteita.
Venäjän varjolaivastoa ei ole olemassa, Mylly korjaa.
– Se ei ole Venäjän varjolaivasto, vaan yleinen varjolaivasto, joka liikennöi Venäjälle. Nehän eivät ole mitenkään Venäjän lipun alla, vaan ne ainoastaan liikennöivät Venäjälle.
Lue myös: Stubb kaapelituhotyöstä: "Suomen vaste tämäntyyppisiin tilanteisiin on vahva"
1:25
Kolme tapausta Itämerellä reilun vuoden sisään: "Kyllähän tässä väkisin vetää johtopäätöksiä…"
Useita tapauksia Itämerellä
Joulupäivän kaapelirikkoja muistuttavia tapauksia Itämerellä on ollut viime aikoina paljon.
Reilu kuukausi sitten Suomen ja Saksan sekä Ruotsin ja Liettuan välillä katkesi tietoliikennekaapelit. Rikkoutumisiin yhdistettyä kiinalaista Yi Peng -alusta ei pysäytetty heti, mutta myöhemmin se pysyi viikkojen ajan ankkuroituna Tanskan ja Ruotsin välissä Kattegatin salmessa.
Runsas vuosi sitten Suomen ja Viron välinen kaasuputki Balticconnector rikkoutui. Tapaukseen on yhdistetty hongkongilainen Newnew Polar Bear -konttialus, ja Kiina on sanonut sen rikkoneen kaasuputken vahingossa ankkurillaan myrskyssä. KRP:n tutkinta on edelleen käynnissä.
17:45
Katso merenkulkuneuvos Markku Myllyn koko haastattelu MTV Uutiset Livessä.