Nord Stream 2 -kaasuputkiyhitö sekä venäläinen Gazprom vakuuttavat että kaasuputken rakentaminen jatkuu edelleen Yhdysvaltain pakoteuhasta huolimatta. MTV Uutiset tapasi Gazpromin ja Nord Stream 2:n johtajia Bovonenkovon kaasukentällä Pohjois-Siperiassa.
Yhdysvaltain energiaministeri Rick Perry uhkasi eilen uusilla pakotteilla Nord Stream 2 -yhtiötä vastaan. Hanketta varjostaa myös Tanskan haluttomuus päästä putkea aluevesilleen.
Venäläisille kaasukentille ei ilman kutsua pääse. Nyt valtionyhtiö Gazprom ja Nord Stream 2 -yhtiöt haluavat kuitenkin kutsua mediaa Venäjän tarkkaan varjelluille pohjoisille kaasukentille. Se ei ole mikään ihme, sillä kaasuputkihanke on saanut osakseen kovaa vastustusta niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa.
Lue myös: MTV Uutisten toimittaja todisti uskomatonta näkyä ilmasta käsin: Siperia on kuin valtavalla viivottimella raidoitettu
Nord Stream 2 -kaasuputken kaasu on lähtöisin juuri Pohjois-Siperiasta, jättimäiseltä Bovanenkovon kaasukentältä. Kaasua täällä on liki kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi koko Norjassa. Mitenkään ongelmattomasti putkihanke ei kuitenkaan ole sujunut.
Yhdysvallat uhkailee jälleen uusilla pakotteilla. Maan energiaministeri Rick Perry sanoi eilen Kiovan vierailullaan, että putkea vastustetaan yhä Yhdysvaltain hallinnossa ja että Yhdysvallat voi asettaa uusia pakotteita putkihankkeelle jo lähiaikoina.
Nord Stream 2 -yhtiö uskoo, että pakotteita ei kuitenkaan tule. Niillä on uhattu ennenkin.
– Ensinnäkin emme usko että pakotteet toteutuvat. Ja jos pakotteet kuitenkin toteutuvat, kysymys kuuluu: Ketä kohtaan? Kohdistuvatko ne urakoitsijoihin? Urakoitsija sitten päättää mitä tekee, vastaa Nord Stream 2 -yhtiön projektijohtaja Henning Kothe.
Myös Gazprom on luottavainen.
Tietääkseni Euroopassa asuu ja työskentelee älykkäitä ihmisiä. He varmaan tajuavat että Yhdysvallat haluaisi myydä omaa kaasuaan, mutta meitä kalliimmalla, arvioi Gazprom Nadymin kehitysjohtaja Dmitri Stratov MTV Uutisille.
Hankkeen estäminen näyttää kuitenkin lähes mahdottomalta. Putki on lähes valmis, ja Saksa tarvitsee Venäjän energiaa kun se pyrkii luopumaan ydinenergiasta ja kivihiilestä.
– Saksalle on hyvin tärkeää saada maakaasua varaenergianlähteeksi. Kuten tiedetään, haluamme lisätä uusiutuvaa energiaa kuten tuuli- ja aurinkovoimaa, mutta tarvitsemme silti varajärjestelmän, kuvailee saksalaisen ajatushautomo Prognos AG:n johtaja Jens Hobohm.
Putken odotetaan periaatteessa olevan valmis jo loppuvuodesta, mutta aikataulu voi ongelmien takia venyä ensi vuoteen.
