Itämerennorppa on hyväksynyt ensimmäistä kertaa keinopesän Saaristomerellä ja synnyttänyt sinne kuutin kevättalvella, kertoo Turun ammattikorkeakoulu.
Ilmastonmuutos ja sen vaikutuksesta yleistyvät jäättömät talvet ovat vaikeuttaneet itämerennorpan elämää.
Eläin tekee pesänsä normaalisti merijäähän mutta on joutunut nyt synnyttämään maalla. Siellä vastasyntyneet kuutit altistuvat niitä saalistaville pedoille ja sääolosuhteille. Norppien elinalue Saaristomerellä on ollut käytännössä jäätön jo pitkään leutojen talvien vuoksi.
Saaristomerelle asennettiin viime vuoden marras-joulukuussa yhteensä 13 Turun ammattikorkeakoulun kehittämää keinopesää. Yhdestä pesästä löytyi vaalea kuutinkarvaa huhtikuussa tehdyllä tarkastuskäynnillä.
Tämän lisäksi riistakamerat olivat havainneet helmikuussa pesällä ja sen edustalla vastasyntyneen kuutin sekä sitä imettävän emon. Norpat olivat keinopesällä yli kuukauden ajan.
– Nyt meillä on käytettävissä mahdollinen konkreettinen suojelukeino itämerennorpan lisääntymiskyvyn parantamiseksi ja lajin suojelemiseksi eteläisellä Itämerellä, missä uhka lajin häviämiselle on suurin, Turun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja suojeluhankkeita johtava erityisasiantuntija Olli Loisa sanoo tiedotteessa.
Saimaannorpan kuuttien kuolleisuus on ollut leudon talven takia korkea. Iloon antavat kuitenkin aihetta edistysaskeleet tutkimuksessa, jossa testataan norpan suojaksi rakennettuja keinopesiä. Valtaosa Itä-Suomen yliopiston asentamista pesistä oli tänä vuonna käytössä ja yhteen syntyi myös poikanen.
Lue myös: Saimaan norppa-alueilla alkaa tänään verkkokalastuskielto – "Turvaavat kuuttien elossa säilymisen"
"Kyllä tässä voidaan puhua läpimurrosta"
Keinopesäkokeilun nopea onnistuminen on todella positiivinen yllätys, sanoo Turun ammattikorkeakoulun asiantuntija Jussi Laaksonlaita.
– Meillä oli ollut hieman ennakkotietoa siitä, että norppia oli havaittu lähellä näitä pesäpaikkoja. Mutta kyllä tässä voidaan puhua läpimurrosta, kun Saaristomeri on kuitenkin niin iso alue, Laaksonlaita sanoo STT:lle.
Saaristomerellä oli ollut tiedotteen mukaan vain muutama havainto maalla syntyneistä kuuteista ennen tätä kevättä. Tietoa siitä, missä ja minkälaisiin ympäristöihin norpat synnyttävät jäättöminä talvina, ei ollut käytännössä ollenkaan.
Saaristomerelle kehitettyjä keinopesäprototyyppejä on tällä hetkellä kahta erilaista mallia: vaneri- ja puurakenteisia katoksia sekä muovisia, laatikkomaisia pesiä. Itämerennorppa synnytti kuutin näistä jälkimmäiseen.
Keinopesän rakenteella ei ollut Laaksonlaidan mukaan välttämättä merkitystä siihen, miksi norppa valitsi juuri sen.
– Tässä oli varmaan tärkeämpää se, että pesän sijainnin valinta oli mennyt nappiin, Laaksonlaita sanoo.
Lue myös: "Saimaannorppadieselin" takana olevat opiskelijat pahoittelevat jäynäänsä – näin kävi St1:n tekemälle rikosilmoitukselle
Keinopesien sijainnista ei hiiskuta julkisuuteen
Laaksonlaita sanoo, että on mahdotonta arvioida, kuinka paljon keinopesillä voidaan kasvattaa itämerennorppakantaa.
– Jos näillä voidaan parantaa norppien lisääntymismahdollisuuksia ja kuuttien elinmahdollisuuksia, voivat keinopesät vähintään turvata kannan säilymisen, Laaksonlaita sanoo STT:n haastattelussa.
Keinopesien ja kuuttihavaintojen sijaintia ei anneta julkisuuteen pesimärauhan säilymiseksi ja norppien suojelemiseksi.
Keinopesien kokeilu Saaristomerellä on osa EU:n rahoittamaa Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta, jota koordinoi Metsähallitus. Itämerennorppaan Saaristomerellä keskittyvän osan hankkeesta toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu, ympäristöjärjestö WWF Suomi, Luonnonvarakeskus sekä Ahvenanmaan hallitus.
Keinopesiä tullaan asentamaan Laaksonlaidan mukaan todennäköisesti vielä lisää hankkeen aikana. Lisäksi jo nyt olemassa olevia pesiä tullaan ylläpitämään.
– Toivon mukaan pesiä voidaan tehdä paljon lisää rahoituksen salliessa. Saaristomeri on kuitenkin iso alue, Laaksonlaita sanoo haastattelussa.