Surkea lumi- ja jäätilanne kostautuu saimaannorpille – apukinoksia kolattu vain puolet aiemmasta, kuuttien kohtalo uhattuna: "Nyt voimme vain toivoa"

Saimaannorppa synnyttää poikasensa rantakinokseen kaivamaansa pesään, joka suojaa poikasta pedoilta ja kylmältä viimalta. Historiallisen leudon talven vuoksi lunta ei ole kuitenkaan kinostunut riittävästi norpan pesätarpeiksi.

Heikko lumi- ja jäätilanne vaikeutti myös apukinosten tekemistä, ja niitä saatiin Metsähallituksen suojelubiologin Jouni Koskelan mukaan tehtyä aiempia vuosia vähemmän. Aiempina vuosina apukinoksia on saatu kolattua vähän vajaat 300.

– Ne jäivät monin paikoin myös suunniteltua pienemmiksi. Nyt voimme vain toivoa, että mahdollisimman moni kuutti syntyy kinoksen suojaan, Koskela sanoo WWF:n tiedotteessa.

Vaikka apukinosten määrä ei vastannut aiempia vuosia, oli tulos WWF:n aluevastaava Ismo Marttisen mukaan tänä vuonna olosuhteisiin nähden aivan loistava.

– En olisi itse uskonut. Pitää nostaa kaikille vapaaehtoisille hattua, Marttinen iloitsee STT:lle.

Etelä-Saimaalla tilanne historiallisen heikko

Sääolot ovat norppien kannalta olleet tänä vuonna erityisen heikot Etelä-Saimaalla. Viime päivien myrskyt ovat Marttisen mukaan vieneet suurilta seliltä jäät lähes kokonaan. Pesärannalla ei ole tästä syystä jäätä, saati lunta.

– Rannat ovat paljaat, ja keväinen laine lyö rantaan. Sellaisilla alueilla norpat käytännössä synnyttävät rantakivikkoon ja rantakallioille. Tämä on todella poikkeuksellista. Meillä on pitkä jäiden lähdön seuranta 70 vuoden ajalta tällä alueella. Koskaan ei ole ollut tällaista, Marttinen kertoo.

– Toki poikkeusvuosi varmaan kaikin puolin, mutta ikävä ennätys kuitenkin. Suur-Saimaan selät ehtivät olla jäässä kaksi ja puoli viikkoa.

Lue myös: Vähäluminen talvi uhkaa saimaannorpan pesintää – jopa puolet kuuteista vaarassa kuolla ilman pesää

Koko Saimaan alueella keskimääräinen syntyvyys pyörii noin 80–90 poikasen paikkeilla. Poikkeuksellisen vuoden vuoksi pesimätuloksen havaitseminen tulee kuitenkin olemaan todella hankalaa.

– Ei ole mitään kinoksia tai mitään jäätä, mistä niitä käydä laskemassa. Perustuvat tänä vuonna varmaan enemmän havaintoihin, Marttinen kertoo STT:lle.

Aikaisempien vuosien pohjalta voidaan myös olettaa, että kuutteja joutuu enemmän petojen saaliiksi, jos pesäsuojaa ei ole. Kuuttien kohtaloksi koituu usein kettu, joka saa poikasista helppoa saalista. Tämän lisäksi luontaiset kuolinsyyt voivat lisääntyä huonona talvena.

– Jos uudestaan menee pakkaselle ilman lumen suojaa, kuutit jäävät enemmän sään armoille ja sitä kautta poikaskuolleisuus kasvaa, Marttinen sanoo.

Jos emo saa hoivata kuuttia rauhassa, voi se selviytyä myös avojäälle syntyessään. Jäällä makaavaa kuuttia ei pidä lähestyä, mutta havainnosta voi kertoa Metsähallitukselle, WWF:n tiedotteessa ohjeistetaan.

Yksi huono vuosi ei tuhoa kantaa

Marttisen mukaan maalaisjärjellä on oletettavissa, että poikkeukselliset sääolot aiheuttavat ongelmia kuuteille. Koko norppakannan tuhoksi siitä ei kuitenkaan ole.

– Yksi vuosi ei vielä ratkaise kannan sukupuuttoa näin pitkäikäisellä eläimellä, Marttinen arvioi.

Jos huonot pesimävuodet alkavat kuitenkin yleistyä, ei kannan koko välttämättä siedä peräkkäisten vuosien pienempää poikastuottoa. Marttisen mukaan norppa tulee sukukypsäksi viisivuotiaana ja näin viisi peräkkäistä huonoa vuotta voi mahdollisesti jo vaikuttaa kantaan. Hän painottaa tämän olevan kuitenkin spekulaatiota.

Lue myös: Mustat talvet tuovat mukanaan sakaalit ja muut tulokaslajit – norppa ja ahma vakavassa vaarassa: Näin Suomen tuttu eläinlajisto mullistuu

Huonojen talvien selättämiseen on olemassa muutamia apukeinoja. Ensimmäinen näistä ovat apukinokset. Näiden lisäksi Itä-Suomen yliopistolla on käynnissä parisenkymmentä erilaista keinopesäkokeilua.

– Kolmas (vaihtoehto) on melkein sitten se, että toivotaan, että eläimet kykenevät sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon.

Saimaannorppia arvioidaan olevan noin 400

Ympäristöjärjestö WWF julisti sunnuntaina saimaannorpan pesärauhan alkaneeksi. Järjestö vetoaa Saimaalla liikkuviin, jotta he välttäisivät pesivien norppien ja niiden kuuttien häiritsemistä.

Saimaannorppa synnyttää poikasensa helmi–maaliskuussa. Norpat ovat pesimäaikaan hyvin herkkiä häiriölle.

– Ihmisen aiheuttama häiriö voi ajaa emon ja kuutin veteen, jolloin pieni poikanen kylmettyy herkästi. Siksi pesärauhan julistus on tärkeä osa saimaannorpan suojelua, Marttinen kertoo WWF:n tiedotteessa.

Erittäin uhanalaisia saimaannorppia arvioidaan olevan tällä hetkellä 410 yksilöä. Norppakanta on kasvanut hitaasti viime vuosikymmeninä.

Saimaannorppia uhkaavat muun muassa ihmisen aiheuttama häiriö, ilmastonmuutos ja kuoleminen kalaverkkoihin.