Saimaannorpat ja muut luonnon eläimet ovat hätää kärsimässä oikukkaina talvina. Norpille rakennettavat talvipesät ovat saaneet mainetta maailmalla asti.
Etelä-Suomessa ja monin paikoin muuallakin kulunut talvi on ollut oikutteleva ja lämpötilaltaan sahaava. Lunta on monin paikoin noin puolet vähemmän yleensä tähän aikaan vuodesta.
Luonnonvarakeskus LUKEn erikoistutkijan Andreas Lindénin mukaan sahaava sää on stressaavaa kaikille eläimille, vaikka jotkin lajit saattavat hyötyäkin vähälumisuudesta ja lämpimistä talvisäistä.
Suojavärinsä talveksi valkoiseksi vaihtaville eläimille, kuten metsäjänikselle, musta maa lisää riskiä jäädä pedon kynsiin.
Metsäkanalinnut eivät pääse sukeltamaan kieppiin suojaan pakkasilta, jos ei ole lunta tai lumen pinta on jäinen.
Lumi on tärkeä myös muun muassa myyrille, jotka muodostavat lumen alle käytäväverkoston, jossa ne ovat suojassa esimerkiksi pöllöiltä.
– Jos lumi sulaa, vettä voi tulvia maanalaisiinkin käytäviin, ja se on tietenkin ikävää myyrien kannalta, Lindén toteaa MTV:n Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
Karhu taas voi joutua vaihtamaan paikkaa kesken talviunien, jos sen pesä kastuu.
Lue myös: Sahaava talvisää voi koitua luonnoneläinten kohtaloksi – "Märkä siili saattaa kuolla kylmyyteen"
Saimaannorpat pulassa ilman apukinoksia
Lumettomuudesta kärsivät myös vesistöjen eläimet.
Yksi niistä on saimaannorppa, joka tarvitsee lumikinoksia pesimiseen ja kuuttien synnyttämiseen.
Metsähallitus järjestää Saimaalla talkoita, joissa ihmiset kolaavat norpille niin sanottuja apukinoksia.
Apukinoksia tehdään tammi-helmikuussa.
Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski kertoo, että tänäkin vuonna norpille on pystytty rakentamaan talvipesiä.
– Loppiaisen jälkeen tuli jonkin verran lumisateita, ja silloin olivat itse asiassa tosi hyvät olosuhteet tehdä kinoksia.
– Saimme silloin niitä alulle. Kinoksia on tähän mennessä tehty reilut 50. Tavoitteena on 250 kinosta, Alakoski kertoo.
Alakosken mukaan tällä hetkellä jäällä on hyvin lumetonta, minkä takia apukinostyöt ovat pitkälti pysähdyksissä.
– Odotellaan, että tämän viikon aikana tulee lisää lumisateita, niin on lisää kolattavaa.
Apukinoksista tehdään Alakosken mukaan niin isoja, että ne eivät sula lauhassakaan kelissä helposti.
– Luonnonkinosten osalta on tilanne vähän surkeampi. Lumet sulavat jäiltä tosi nopeasti, jos on pidempiä lauhoja jaksoja ja varsinkin jos vettä vielä sataa päälle.
Lue myös juttu vuoden takaa: Saimaannorpille julistettiin pesimärauha – vapaaehtoiset urakoivat yli 250 apukinosta
Paljaalle jäälle syntyvä kuutti on suojaton
Apukinoksia käyttävät Saimaalla kaikki norpat, mutta erityisen tärkeitä ne ovet emoille ja syntyville kuuteille.
– Kuutti on sitten suojassa lumikinoksen sisällä, ja pesät estävät kuuttia kylmettymästä. Lisäksi ne estävät petoja pääsemästä käsiksi kuuttiin, Alakoski selvittää.
Jos kuutti syntyy paljaalle jäälle, todennäköisyys sen selviytymiseen hengissä on Alakosken mukaan lähellä nollaa.
– Saimaalla ketut pääsevät pieniin kuutteihin käsiksi, ja nehän ovat sen verran hömelöitä, että ne eivät tajua sukeltaa turvaan veteen.
Apukinosten tekemiseen tarvitaan erityislupa, jotta norppia häirittäisiin mahdollisimman vähän.
Talkoot saaneet mainetta ulkomaita myöten
Saimaan apukinostalkoot ovat saaneet mainetta ja kiitosta ulkomaita myöten.
Brittilehti Guardian kirjoitti joulukuussa harvinaisten saimaannorppien pelastusoperaatiosta, johon vapaaehtoiset osallistuvat "lapioimalla päiväkausia lunta 7 metriä pitkiksi ja 1,5 metriä korkeiksi kasoiksi jäätyneen järven reunalle".
– He liikkuvat jalan tai suksilla ja raahaavat varusteitaan mukanaan 10 kilometrin matkan, Guardian raportoi.
Guardian kertoo, että saimaannorppa oli aikoinaan yleinen eläin Saimaan ympäristössä maan kaakkoisosassa, mutta nyt niitä on jäljellä enää 495 yksilöä.
Sen jälkeen, kun apukinoksia alettiin tehdä vuonna 2014, keinotekoisiin pesiin on Guardianin mukaan syntynyt yli 300 poikasta.
– Kasvukäyrä on nousujohteinen, joten tilanne näyttää vielä aika hyvältä, EU:n rahoittaman Yhteinen saimaannorppamme LIFE-hankkeen projektipäällikkö Jari Ilmonen Metsähallituksesta kommentoi lehdelle.
– Teemme sen minkä voimme, joten pitää olla toivoa ja positiivisia ajatuksia.
Guardian kertoo, että jokaisella saimaannorpalla on ainutlaatuinen ja yksilöllinen turkiskuvio. Se on kuin ihmisen sormenjälki, Guardian luonnehtii.
1980-luvun lopulla saimaannorpan kanta kutistui alimmilleen, ja jäljellä oli enää alle 200 yksilöä.
– Kannan romahtaminen johtui metsästyksestä ja kalanpyydysten aiheuttamista kuolemantapauksista. Kalastusverkoissa sattuneet kuolemat ovat edelleen haaste, lehti kirjoittaa.
Lue myös: Saimaannorppien määrä kasvaa
Kävisikö kelluva pesä?
Guardianin mukaan saimaannorppia voidaan suojella myös silloin, kun lunta ei ole. Silloin niille rakennetaan keinopesiä; samanlaisia kuin joita laitetaan puutarhaan lintuja varten.
Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan alustavasti on näyttöä siitä, että norppa voisi hyväksyä myös kelluvat keinopesät pesintänsä avuksi.
– Alustavat tutkimukset osoittavat, että hylkeet käyttävät niitä lepäämiseen, synnyttämiseen ja poikasten imettämiseen.
– Tutkijat sanovat, että pesäkoteloita voitaisiin käyttää myös jäättöminä talvena, Guardian kirjoittaa.
Saimaannorpan suojelustrategian tavoitteena on nostaa vuoteen 2025 mennessä norppien määräksi 400 yksilöä, jolloin siltä poistuisi välittömän sukupuuton uhka.