Itärajan kuntapomoilla suuri huoli tulevasta – "Nyt tarvitaan tekoja"

Hallitus päätti torstaina jatkaa Suomen ja Venäjän välisen maarajan rajanylityspaikkojen sulkua jälleen kahdella kuukaudella. Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan viranomaistietojen perusteella on odotettavissa, että Venäjän toiminta välineellistetyn maahantulon kanssa jatkuisi edelleen. 

Itärajan kunnissa ja kaupungeissa täyssulun jatkumista pidetään oikeana ratkaisuna eikä päätös aiheuttanut suurempia tunnereaktioita. Tämän vahvistavat myös Helsingissä perjantaina vierailleet seitsemän kunnan ja kaupungin johtajat.

Kuhmon kaupunginjohtaja Juhana Juntunen kertoo, että välineellistetty maahantulo on yleinen puheenaihe kuntalaisten keskuudessa ja herättää jonkin verran huolta. Sulun käytännön vaikutuksia on ollut melko vähän. Rajan sulkeutuminen näkyy myös taloudellisesti.

– Venäjältä tuli aiemmin pyöreää puuta ja haketta, on sillä ollut oma merkityksensä. Sitten tietysti ostosmatkailijat ovat jääneet pois, mutta se väheni dramaattisesti jo korona-aikana, Juntunen sanoo.

"Enemmän tekoja, vähemmän sanoja"

Myös Kaakkois-Suomessa sijaitsevan Parikkalan kunnanjohtaja Mervi Pääkkö kertoo, että puukuljetusten ja matkailijoiden tulon loppuminen ovat olleet taloudellisesti näkyvimmät merkit rajan sulkeutumisesta. Lähikuukaudet mietityttävät myös välineellistetyn maahantulon kannalta.

– Jännityksellä odotamme, mitä lumien sulamisen jälkeen tapahtuu. Tiestöä on molemmin puolin rajaa ja siitä olisi halutessaan helppo tulla yli. Mutta luottamus viranomaisiin on kyllä vahva. 

Itäisen Suomen hyvinvoinnista soisi Pääkön mielestä keskusteltavan laajemminkin.

– Muutaman vuoden aikana on paljon puhuttu asioista ja tehty Itä-Suomen ohjelmapakettia ja muuta. Elinvoimainen, vireä ja asuttu raja on kokonaisturvallisuuden kannalta paras. Nyt tarvitaan oikeasti tekoja eikä pelkkiä sanoja. Asioista vatvotaan, mutta nyt tekoja tarvitaan.

Luottamusta vaikea palauttaa

Kuusamon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Heikkilä (kesk.) nostaa esiin sähkön kantaverkon kehittämisen ja rakentamisen Itä-Suomessa sekä tieverkon kunnossapidon. Hänen mukaansa koko Itä-Suomen asuttuna pitäminen on tänä päivänä ennen kaikkea turvallisuusasia eikä aluepolitiikkaa.

– Kuusamon kohdalla on yli 100 kilometriä rajaa Venäjän kanssa. Tiedämme, että sitä kautta voidaan tulla yli, joko hankikelillä tai sitten kun lumet sulavat.

Heikkilä ei myöskään haikaile nopeaa paluuta vanhoihin naapurisuhteisiin.

– Kyse on luottamuksesta ja siinä ollaan palattu niin paljon taaksepäin. Ihmiset molemmin puolin rajaa elävät omaa elämäänsä ja keskusteluyhteys on hyvä olla sitten, kun se on mahdollista. Mutta se on pitkässä kuusessa.

Kuntajohtajat veivät perjantaina eduskuntaan viestiä myös tuulivoimarakentamisesta sekä sähköverkoista. Tuulivoimaloiden rakentaminen itärajan tuntumassa on ollut hyvin vähäistä varsinkin Puolustusvoimien vastustuksen takia. Voimaloiden on katsottu häiritsevän tutkien toimintaa. 

– Toivon todella, että sitä ryhdytään selvittämään ja etsimään keinoja puhtaan energian investointeihin Itä-Suomessa. Kauniita puheita on kyllä kuultu. Nyt ne pitäisi muuttaa teoiksi, toteaa Juhana Juntunen.