Imatran Pelkolassa Kaakkois-Suomessa on aloitettu kolmen kilometrin pilottiaidan rakentaminen. Kaakkois-Suomen rajavartioston komentajan mukaan rakentaminen on sujunut suunnitellulla tavalla ja Venäjän kollegat ovat suhtautuneet tilanteeseen "neutraalisti".
Rajavartiolaitos käynnisti itärajan esteaitahankkeen toimeenpanon viime vuoden lopussa. Nyt pilottiaitaa rakennetaan molemmin puolin Imatran rajanylityspaikkaa.
Pelkolan lisäksi pilottivaiheen aikana rakennetaan noin 300 metrin mittainen esteaita Immolan varuskunnan alueelle.
Työt maastossa alkoivat helmikuun lopulla puuston poistolla. Pilottiaidan on tarkoitus olla valmis kesäkuun loppuun mennessä.
Lue myös: Aiemmin itärajan aitaa selvitettiin villisikojen vuoksi – Pöllöraati: "Ajat ovat muuttuneet"
"Tilanne on hankalasti ennustettavissa"
Eduskunta myönsi kuuden miljoonan euron rahoituksen pilottiaidan rakentamiseen viime vuonna.
Aitaa perusteltiin sillä, että sen avulla voidaan estää tarvittaessa laajamittainen maahantulo.
Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, eversti Mika Rytkönen kertoo, että pelkona ovat erityisesti tilanteet, joissa Venäjältä masinoitaisiin Suomen rajan yli suuria määriä siirtolaisia samalla tavalla kuin Valko-Venäjä teki Puolan ja Liettuan rajoilla vuonna 2021.
– On mietitty, miten sellaisesta tilanteesta selvittäisiin. Jos täällä meille tulee tilanne, jossa joutuisimme estämään laajojen ihmisjoukkojen tuleminen, aita on täysin välttämätön tehtävän onnistumisen kannalta, Rytkönen toteaa MTV Uutiset Liven haastattelussa
Miten todennäköistä sitten on, että tällainen tilanne voisi tulla eteen?
– Tilanne on hankalasti ennustettavissa, Rytkönen arvioi.
– Turvallisuustilanne Euroopassa on muuttunut perustavanlaatuisesti, ja rajatilannetta ja sen muuttumista on vaikea ennustaa. Tällä hetkellä tilanne rajalla on rauhallinen ja vakaa ja yhteistyö Venäjän rajapalvelun kanssa toimii ihan normaaliin malliin. Mutta tilanne on epävarma yleisesti. Siksi on syytä varautua erilaisiin skenaarioihin.
Lue myös: MTV Uutiset vieraili paikalla, jonne järeä raja-aita pian nousee – ”Osa maanomistajista on todennut, että olipa jo aikakin”
Yhteistyö Venäjän rajapalvelun kanssa sujunut normaalisti
Rytkönen kertoo, että Suomen ja Venäjän rajapalvelun yhteistyö perustuu maiden välillä solmittuun kansainväliseen rajajärjestyssopimukseen ja kaikki on sujunut edelleen hyvin.
– Meidän tapaamisemme ja yhteistyömme sujuu tällä hetkellä kuten aina ennenkin.
– Minä esimerkiksi tapaan kollegaani kerran kuukaudessa, Rytkönen kertoo.
Rytkönen kertoo olleensa Kaakkois-Suomen rajavaltuutettuna yhteydessä venäläiseen vastinpariinsa myös rakennustöiden etenemisestä. Venäläisten suhtautuminen on Rytkösen mukaan ollut neutraalia.
Lue myös: Sotilasasiantuntija Martti J. Kari Suomen asemasta maailmassa: "Olemme karhun naapurissa – uhka on aina tullut idästä"
Aita tehostaa laittomien ylitysten valvontaa
Aita tehostaa Rytkösen mukaan Suomen mahdollisuuksia havaita luvattomat rajaylitykset
– Meillä on kiinteää teknistä valvontaa tällä hetkellä Kaakkois-Suomen rajavartiostossa alle 40 kilometriä. Aidan myötä teknisesti valvottu alue pitenee jopa 13 kilometriin. Toki se helpottaa meidän työtämme, mutta kamerat ja aita eivät ota ketään kiinni eivätkä kuulustele, joten edelleen tarvitsemme henkilöstöä ihan saman verran kuin ennenkin.
– Jos estämistehtävään pitäisi varautua ilman aitaa, henkilöstön lisätarve olisi aivan valtava. Emme tarvitse niin paljon lisää henkilöstöä, kun aita tulee.
Lue myös: Rajavartiolaitos: Venäjän kansalainen oleskeli Schengen-alueella luvatta yli kolme vuotta – oleskeluajan ylityksiä aiempaa enemmän
"Ei tällainen muutama vuosi sitten olisi tullut mieleen"
Miltä pitkän linjan rajavartijasta sitten tuntuu, että maailmantilanne on ajautunut sellaiseksi, että aita koetaan välttämättömäksi?
– Ei tällaista muutama vuosi sitten olisi tullut mieleen. Mutta kun on seurannut pitkään kehitystä muilla EU-maiden ulkorajoilla, ei pelkästään Venäjän rajalla, kyllä tämä tietysti helpottaa toimintaa.
Rytkönen toteaa, että aita ei ole kommentti "Venäjää vastaan".
– Tämä tehdään Suomen omista lähtökohdista ja rajaturvallisuustehtäviä ajatellen. Myös Venäjän rajavalvonta perustuu esteaitaan. Venäjän aita sijaitsee jonkin matkan päässä valtakunnanrajasta.
Aita on herättänyt huomiota paljon myös ulkomailla ja tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessa on ollut paikalla medioita eri puolilta Eurooppaa.
– Eiköhän siinä joudu englantiakin puhumaan, Rytkönen hymähtää.
Lue myös: Henkilön epäillään kävelleen Suomesta Venäjälle järvenjäätä pitkin
Alkuperäinen budjetti riittäneeKaakkois-Suomeen on suunnitteilla aitaa kaikkiaan 55 kilometriä, Pohjois-Karjalaan 7 sekä Kainuuseen ja Lappiin molempiin 5 kilometriä. Pelkolassa aloitetun pilotin suunnitteluvaiheessa on pidetty yhteyttä alueen maanomistajiin. Hankepäällikkö Ismo Kurki kertoo STT:lle, että pilottiaidan budjetti saatiin kilpailutuksella alitettua noin 45 prosentilla. Lopullinen hinta ei tosin ole vielä tiedossa, koska hanke on vielä kesken. – Eikä tästä voida vielä vetää suoraa johtopäätöstä aidan kilometrihinnasta johtuen siitä, että tämä Pelkola on hyvin lähellä Imatran kaupungin keskustaa, etäisyydet ovat pieniä. Monet meidän tulevat kohteet ovat paljon syrjäisempiä. Siellä tulee olemaan paljon vaikeampia maastokohteita, muun muassa suokohteita, jonne joudutaan tekemään kalliimpia ratkaisuja, Kurki sanoo ja kertoo, että joillakin kohdealueilla ei ole tällä hetkellä edes sähköjä. – Joudumme tilaamaan sähkönsiirtoyhtiöiltä aika pitkiäkin sähköverkkoyhteyksiä. Kurjen mukaan pilottihankkeen kokemukset kuitenkin viitoittavat siihen, että alkuperäinen 380 miljoonan budjetti koko aidalle tulee pitämään. – Sillä sen 200 kilometriä aitaa pystymme kyllä rakentamaan. Mutta jääkö rahaa jäljelle tai pystymmekö sitä rakentamaan vähän enemmän, sitä ei vielä pysty sanomaan. Kurki sanoo, että toistaiseksi maanomistajat, joiden maita hankitaan aidan rakentamiseksi, ovat suhtautuneet asiaan erittäin myönteisesti. Jotkut ovat hänen mukaansa jopa todenneet että "vihdoinkin." Kaikkiaan maata on tarkoitus hankkia aidan rakentamisen takia noin 4 000 hehtaaria. |