Venäjä on saanut Suomen tekemään itärajalla "jyrkkiä toimenpiteitä", mutta Kremlille se ei riitä, emeritusprofessori arvioi.
Suomen ja Venäjän välisessä viranomaisyhteistyössä juuri rajaviranomaisten välinen yhteispeli on perinteisesti toiminut parhaiten, Kimmo Rentola sanoo.
Pitkään tilanne oli se, että venäläisviranomaiset tarkistivat, että Suomen itärajalle saapuvilla on paperit kunnossa. Jos näin ei ollut, heitä ei päästetty eteenpäin.
Tällä hetkellä tilanne on toinen. Suomalaisviranomaisten mukaan Venäjä masinoi väkeä Suomen itärajalle. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan on "yhä enemmän viitteitä siitä, että toiminta on järjestettyä".
0:43
Presidentti Niinistö itärajasta: "Näytetään hakevan helpointa tietä Eurooppaan".
1920-luvun villit vuodet
Suomen ja Neuvostoliiton suhteita pitkään tutkinut emeritusprofessori Kimmo Rentola näkee itärajan tilanteessa kaikuja 1920-luvulta.
– Suomi oli silloin vasta itsenäistynyt. Rajakäytännöt eivät olleet vielä vakiintuneet ja suhteet valtioiden välillä olivat aika etäiset, Rentola sanoo puhelimitse.
Tuolloin rajalla liikkui monenlaista väkeä. Rentola kuvaa tilannetta "anarkistiseksi". Suomeen pyrki esimerkiksi vallankumouksen tehneitä bolsevikkeja vastustaneita ja kapinoineita merimiehiä. Salakuljetus oli yleistä.
Toisaalta Neuvostoliitto myös halusi ujuttaa Suomeen väkeä. Se kun tuki Suomessa sisällissodan hävinneiden kommunistien toimintaa.
Nyt puhemies Jussi Halla-aho (ps.) on penännyt, miten voidaan olla varmoja, ettei Venäjä pyri järjestelemään Suomeen erikoisjoukkoja tai palkkasotilasryhmä Wagnerin taistelijoita.
Lue lisää: Venäjä-tuntija Halla-ahon itärajan uhkakuvista: "Polkupyöri ei ole panssarivaunu, eikä pakolaiskeskuksen haarukka käy käsiaseesta"
Liikenne Neuvostoliitosta Suomeen alkoi hyytyä 1920-luvun loppupuolella.
– Kun Josif Stalin vakiinnutti valtansa, tiukennettiin rajavalvontaa Neuvostoliitossa huomattavasti. Venäjä halusi estää omien kansalaistensa lähtemisen ja pakenemisen, Rentola sanoo.
– Neuvostoliiton puolelta rajalle tuli kuri, Rentola summaa.
Venäjä haluaa lisää
Emeritusprofessori Rentola uskoo, että Venäjä joutuu nykytilanteessa kiristämään ruuvia vielä aika paljon enemmän, jos Kreml haluaa saada Suomelta jotain konkreettista.
– Nyt he ovat saaneet jyrkät toimenpiteet aikaiseksi, mutta en usko, että se heille riittää. Kyllä ne haluavat lisää, Rentola katsoo.
Rajatilanne on Rentolan mukaan pitkälti Venäjän "kiusantekoa ja mielipahan purkamista".
Suomi on liittynyt Natoon, tukee Ukrainaa aseellisesti ja on asettanut sanktioita. Se ei Venäjällä miellytä.
Maanantaina Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov lausui, että Suomen päätös sulkea raja-asemia aiheuttaa "syvää surua". Peskovin mukaan keskinäiseen kunnioitukseen perustuvat suhteet ovat korvaantuneet russofobialla.
– Venäläiset eivät voi edes myöntää, että heidän aloittamansa sota Ukrainassa on se pääsyy sille, että Suomen tilanne on muuttunut. Eihän tämä tilanne ole tällaiseksi mennyt Suomen aloitteesta, vaan Venäjän aloitteesta, Rentola sanoo.