Itsenäisyyspäivänä ikkunalle sytytetään kaksi kynttilää, mutta miksi? Tutkijan mukaan yhdessä selityksessä "voi olla perää"

Itsenäisyyspäivänä moni sytyttää ikkunalle kaksi kynttilää. Arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta kertoo MTV Uutisille, että perinteen taustalla ei ole mitään yhtä selitystä. 

Ensinnäkin kynttilöitä on poltettu kaupunkipaikoilla jo vuosisatoja. Niitä ovat sytytelleet ne, joilla niitä on ollut käytettävissä.

Nirkko kertoo, että Ruotsin vallan ja autonomian aikaan kynttilöillä juhlistettiin kuninkaallisten merkkipäiviä. Niitä sytyteltiin myös silloin, kun kuninkaallisia tuli vierailulle. 

– Myös suuriruhtinaskunnan aikana, kun oltiin Venäjän yhteydessä, tsaariperheen vierailujen aikaan juhlavalaistus tehtiin kynttilöillä, Nirkko kertoo.

Ensin kaksi kynttilää sytytettiin Runebergin päivänä

Nirkko kertoo, että 1800-luvulla Suomessa alettiin jo hieman suunnata ajatuksia itsenäisyysasioihin. Silloin otettiin käyttöön omia juhlimisen kohteita.

Vuosisadan lopulla kynttilöitä alettiin polttaa Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivänä 5. helmikuuta. 

Nirkko kertoo, että sortovuosina 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina moni otti tavaksi sytyttää kaksi kynttilää Runebergin päivänä protestiksi. Kynttilöillä yritettiin kohottaa Suomen profiilia keisarin kunnioittamisen sijaan. 

Turvallisen majapaikan merkki

Yksi toinenkin tarina perinteen synnystä liittyy Suomen itsenäistymiseen. 1900-luvulla jääkäriliikkeen myötä Suomesta lähti jääkäreitä vuosina 1915–1918 koulutettavaksi Saksaan. 

– Tarkoitus oli sotilaskoulutuksen avulla pystyä irtautumaan Venäjästä. Koulutukseen lähtevät yrittivät pitää aikeensa salassa, kun lähtivät koulutettaviksi, Nirkko sanoo. 

– Matka oli vaarallinen. Ei kannattanut jäädä kiinni.

Yleensä koulutukseen lähtijät suuntasivat ensin kohti Ruotsia. Nirkko kertoo, että erään selityksen mukaan kahden kynttilän perinne juontaa juurensa siihen, että kynttilät ikkunalla tarkoittivat talon olevan jääkärikoulutukseen lähteneille turvallinen yöpymispaikka.

– Tämä on hyvin usein kuultu selitys ja kyllä siinä voi olla perää, sanoo Nirkko.

Lue myös: Itsenäisyyspäivän juoma haussa? Valmista itse legendaarinen drinkki

Suositus tavasta annettiin 1920-luvulla

Syksyllä 1919 itsenäisyyspäiväksi vakiinnutettiin kuudes joulukuuta. Nirkon mukaan kynttiläperinne siirtyi silloin sinne Runebergin päivältä.

Itsenäisyyden Liitto antoi vuonna 1927 kehotuksen polttaa kynttilöitä itsenäisyyspäivänä iltakuudesta iltayhdeksään. 

Muitakin selityksiä voi olla

Nirkko sanoo, että muitakin syitä perinteen taustalla voi olla. On esitetty sellainenkin teoria, että itsenäisyyden yhteydessä se tarkoittaisi kotia ja isänmaata.

– Tai sitten sotavuosina toisen maailmansodan aikaan sytytettiin kynttilä sinne jonnekin jääneille ja sieltä palanneille sotilaille, hän sanoo.

Nirkko miettii, että perinteen syntyyn ovat voineet vaikuttaa hyvin käytännönläheisetkin syyt. Kaksi kynttilää ikkunalla voi olla hyvä valinta jo siitäkin syystä, että se näyttää symmetriseltä ja miellyttää siten silmää.

Lue myös: Kutsu Linnan juhliin sykähdytti ukrainalaisia hädässä auttanutta kolmikkoa: "Symboloimme isoa joukkoa koko Suomessa"

Perinnettä voi soveltaa mielensä mukaan

Nirkko kertoo, että mitään sääntöjä perinteeseen ei kuitenkaan liity. Ikkunalle voi laittaa sellaiset kynttilät kuin itse tahtoo ja juuri sille ikkunalle kuin itse parhaaksi katsoo. 

– Ei Itsenäisyyden liittokaan asettanut 1920-luvulla mitään määräyksiä vaan antoi ehdotuksia.

– Joku varmaan ajattelisi, että onko väliä, onko elävä kynttilä vai ledi, mutta ei silläkään ole väliä.

Tärkeintä on toimia niin kuin itse haluaa: mikäli kynttiläperinnettä haluaa noudattaa, voi ne laittaa sellaiseen paikkaan, jossa ne miellyttävät omaa ja miksei toki naapurienkin silmää.

Eikä niitä ole pakko laittaa ollenkaan, jos ei tahdo.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran joulukuussa 2022.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!