Paikalla jalkapallon MM-kisojen 2026 valintatilaisuudessa Suomen edustajana ollut Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti näkee Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon yhteishakemuksen olleen monelta kantilta parempi kuin Marokon hävinnyt kilpaileva esitys.
Kolmen maan muodostama hakemus voitti tiistaina Moskovassa käydyn Kansainvälisen jalkapalloliitto FIFA:n jäsenäänestyksen prosentein 67–33 eli kaksi kolmasosaa jäsenmaista asettui tukemaan Pohjois- ja Väli-Amerikan yhteishanketta.
Palloliitto tiedotti jo päivää ennen valintaa tukevansa United 2026 -nimellä kulkenutta hakemusta riskittömämpänä hankkeena niin taloudelliselta puolelta kuin kestävän kehityksen kannalta. Pohjois-Amerikan oli myös Ari Lahden mukaan vuoro saada kisat, sillä USA:ssa pelattiin viimeksi vuonna 1994, kun taas Afrikan mantereella kisat järjestettiin viimeksi Etelä-Afrikassa vuonna 2010.
– Marokkoon olisi jouduttu rakentamaan yhdeksän uutta stadionia. Me emme halunneet tukea tällaisia valkoisia elefantteja. Kyllä me haluamme arvomielessä olla kestävän kehityksen kannalla, Lahti linjaa.
– Myös Pohjoismaiset ja suomalaiset arvot, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon, työvoiman oikeuksiin, sananvapauteen ja näin poispäin ovat monella tapaa Pohjois-Amerikassa hoidettu sillä lailla, mihin mekin uskomme.
Lahden mukaan voittaneeseen hakemukseen liittyy hyvin vähän kysymysmerkkejä, koska esimerkiksi jättimäiset, keskiarvoltaan lähes 70 000 katsojan areenat ovat jo valmiina. Sen sijaan Yhdysvaltain viime vuosina tiukentunut maahantulopolitiikka herätti kysymyksiä valinnan alla.
– FIFA on saanut Yhdysvalloilta selvän myönnytyksen siitä, että kaikki fanit ja pelaajat tullaan laskemaan maahan. Se oli ehkä meille yksi sellainen kysymysmerkki, että tullaanko sitä rajoittamaan. Muuten kisajärjestelyjen suhteen ei ole mitään epäselvää, Lahti näkee.
Myös Marokolla omat vahvuutensa
Vastassa ei kuitenkaan ollut huono hakemus, sillä Marokko onnistui voimakkaalla tunteisiin vetoavalla kampanjallaan saamaan monet Euroopankin maat puolelleen. Hakemuksessaan painotettiin vahvasti afrikkalaisuutta ja nuoren afrikkalaisen polven kehitystä.
– Olisin uskonut, että se olisi saattanut jonkin verran enemmän vedota muuallakin maailmassa. Heillä oli myös aika kompakti se alue, jossa nämä kisat olisi järjestetty, Lahti arvioi.
– Se oli ehkä aavistuksen verran selkeämpi kuin mitä kuvittelin. Täällä oli sellainen etukäteistunnelma, että Marokko olisi saanut selvästi enemmän, ehkä parikymmentä ääntä enemmän, mutta ehkä muutkin liitot tulivat siihen tulokseen, että tämä on kuitenkin monessa mielessä riskittömämpi ja taloudellisesti parempi vaihtoehto kuitenkin.
Eurooppalaisia maita kiehtoi myös ajatus pelien pelaamisesta samalla aikavyöhykkeellä niiden kanssa.
– Television kannalta se olisi ollut eurooppalaisittain hyvä. Ja aika moni Euroopan maahan äänesti loppujen lopuksi Marokon puolesta, Lahti sanoo.
Taloudelliselta puolelta USA:n, Kanadan ja Meksikon kisojen ennustettu voitto on peräti 11 miljardia dollaria, mikä on noin tuplasti Marokon vastaavaa laskelmaa suurempi.