Jani Mäkelä vieroksuu EU:n yhteisrahoitusta puolustukseen: "Herättää suuria epäilyksiä"

Perussuomalaiset ei hyväksy Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi EU:n uutta yhteisvelkaa, jossa Suomi jäisi nettomaksajaksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) ihmettelee puheita EU:n yhteisestä rahoituksesta puolustuksen vahvistamiseksi.

– Miksi EU meslaa tämän asian parissa? On välttämätöntä, että Euroopan maat vahvistavat puolustustaan, mutta miksi sen pitäisi tapahtua yhteisellä rahoituksella? Tässä on monta seikkaa, jotka herättävät suuria epäilyksiä. 

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi lauantaina, että Euroopan yhteistä rahoitusta puolustuksen vahvistamiseksi tarvitaan. Myös EU-maiden pääministerit ovat linjanneet, että puolustuksen vahvistamiseksi tulee pohtia myös uusia yhteisiä rahoitusvaihtoehtoja.

Mäkelän mielestä Euroopan puolustuksen vahvistamisen pitäisi tapahtua jäsenmaiden oman puolustusbudjetin, ei yhteisen rahoituksen kautta.

– Käytännössä kaikki EU-maat ovat Natossa, ja Naton jäsenmailla on velvollisuus käyttää puolustusmenoihinsa kaksi prosenttia BKT:sta. Mihin tässä kuviossa tarvitaan EU:ta?

3:34Orpo MTV:lle: Euroopan yhteinen rahoitus välttämätön puolustusmenoihin – tällaisen rauhan Ukrainassa Suomi voisi hyväksyä.

"Kannanmuodostus kesken"

Hallitus linjasi tammikuun lopulla, ettei Suomi sulje pois EU:n uutta yhteisvelkaa kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi.

Mäkelän mukaan kannanmuodostus on kuitenkin yhä kesken, eikä perussuomalaiset hyväksy ainakaan EU:n yhteisvelkaa, jossa Suomi joutuisi nettomaksajaksi.

– Kannanmuodostus on yhä kesken, koska ei ole mitään, mihin ottaa kantaa. Kyllä lähtökohdan täytyy olla, että oli menettelytapa mikä tahansa, Suomen täytyy saada aidosti hyötyä ja jäädä plussalle rahoituksessa. 

Orpo ei puhunut lauantaina suoraan yhteisvelasta, vaan yhteisestä rahoituksesta tai rahoitusvälineestä. Aiemmin hän on sanonut, ettei sulje yhteisvelkaa pois sillä ehdolla että raha suunnattaisiin Euroopan puolustamiseen esimerkiksi Suomessa, Baltiassa, Puolassa ja muualla Itä-Euroopassa.

Mäkelä kuitenkin epäilee, että Euroopan yhteinen rahoitus voisi johtaa käytännössä yhteisvelkaan, jossa Suomi jäisi jälleen jäädä nettomaksajaksi.

– Rahasummat, joista tässä puhutaan puolustuksen vahvistamiseksi ovat niin valtavia, että eihän EU:n budjetti ole yhtään siinä kokoluokassa. Se, että puhutaan ensimmäisenä rahasta, herättää epäilyksen, että tässä on jotain muitakin tarkoitusperiä, ja olisi kyse taas yleisestä rahan niistämisestä asiansa huonommin hoitaneille maille.

EU käyttää jo nyt osan budjetistaan puolustuspolitiikkaan

EU-komission arvion mukaan EU:ssa tarvittaisiin yli 500 miljardin euron lisäinvestoinnit puolustukseen seuraavan vuosikymmenen aikana. 

EU käyttää jo nyt osan budjetistaan yhteisten puolustushankintojen tukemiseen ja puolustusalan tutkimuksen ja kehittämisen edistämiseen. 

– Korkeintaan, jos materiaalipuolella voisimme saada yhteishankintojen kautta halvemmalla kuin yksin, niin se voisi olla järkevää. Mutta ei sen kummempaa muuta. Eihän EU:lla on minkäänlaista kyvykkyyttä sotilaalliseen toimintaan, ei ole komentorakenteita eikä muitakaan järjestelyjä. Eikä sellaisia pidäkään luoda. 

Euroopan turvallisuuden vahvistamisen taustalla ovat muun muassa kiristynyt turvallisuustilanne ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin esittämät vaatimuksen Nato-maiden puolustusmenojen kasvattamisesta.