Euroopan on välttämätöntä vahvistaa puolustustaan yhteisellä rahoituksella, pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo.
Euroopan mailla on paineita nostaa puolustusmenojaan Venäjän sotilaallisen uhan sekä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaatimusten vuoksi.
Suomi ei yksin selviä paineista kasvattaa puolustusmenoja, ja siksi Euroopan yhteinen rahoitus puolustuksen vahvistamiseksi on välttämätöntä, Orpo sanoo MTV Uutisille.
– Omat rahat eivät riitä millään kaikkeen siihen, mitä tarvitaan.
EU:lla ei ole esimerkiksi yhteistä armeijaa. Mitä Euroopan yhteisen puolustuksen lisääminen käytännössä tarkoittaisi?
– Euroopan puolustus järjestetään Naton kautta. Mutta se, mitä Euroopassa voidaan tehdä yhteisen puolustuksen vahvistamiseksi ovat esimerkiksi yhteiset hankinnat ja sotilaallinen liikkuvuus eli se, että joukkoja pystytään liikuttelemaan. Ja sotateollisuuden merkittävä vahvistaminen.
Millaiset rauhanehdot Eurooppa voi hyväksyä?
Orpo palasi lauantaina Münchenin turvallisuuskonferenssista, jossa kirjoitettiin Orpon mukaan "Euroopan ja Ukrainan historiaa".
Euroopassa huolta ovat aiheuttaneet Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin myötäily Venäjän suuntaan sekä muun muassa Yhdysvaltain puolustusministerin Pete Hegseth linjaus, ettei Ukrainan Nato-jäsenyys tai vuoden 2014 rajojen palauttaminen ole realistista rauhanneuvotteluissa.
Mitkä ovat sellaiset rauhanehdot, jotka myös Suomi ja Eurooppa voisivat hyväksyä?
– Keskeinen rauhanehto on, että Ukraina säilyttää itsenäisyytensä, se on selvää. Lisäksi Ukrainan pitää säilyttää suvereniteettinsa, eli Ukrainan pitää voida hakea, ja jatkaa polulla kohti EU-jäsenyyttä. Mutta myöskin halutessaan hakea Nato-jäsenyyttä, Orpo sanoo.
Orpo ei ota suoraan kantaa siihen, voiko Suomi hyväksyä rauhanehdot, jossa Ukraina ei saisi takaisin vuoden 2014 rajojaan.
– Tämä on hyvin vaikea kysymys. Lähdemme siitä, että ainoastaan ukrainalaiset itse voivat päättää, mitä he ovat valmiita hyväksymään.
– Suomi ei hyväksy sitä, että kansainvälistä oikeutta tai YK:n peruskirjaa rikotaan, tai että rajoja siirrellään voimalla, Orpo sanoo.
Lue myös: Riikka Purra sanoo Trumpin nuoleskelevan Putinia: "Erittäin huolestuttavaa"
Ukrainan EU-jäsenyyteen menee vuosia
Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan Ukraina on "osa eurooppalaista perhettä", ja EU aikoo tehostaa Ukrainan EU-jäsenyysprosessin etenemistä.
Orpon mukaan Ukrainan EU-jäsenyyteen menee kuitenkin vielä vuosia.
– Se on kokonaisuutena erittäin vaikea ja pitkä neuvotteluprosessi, mutta onneksi se on liikkeellä. Mutta joka tapauksessa kokonaisuutena täyteen jäsenyyteen menee vuosia.
– Itse olen pitänyt esillä asteittaistakin jäsenyyttä, jossa täyteen integraatioon päädyttäisiin prosessin lopuksi, mutta (Ukraina) otettaisiin aikaisemmin sisään.
Orpo: EU joustaa velkaehdoista puolustusmenojen osalta
Suomen EU-komissaarin Henna Virkkusen mukaan EU:n puolustuksen ja Ukrainan tuen vahvistaminen on jo lähiviikkojen asia. EU voi Virkkusen mukaan esimerkiksi edistää yhteisiä hankintoja ja rahoituksen varmistamista.
Orpon hallitus linjasi tammikuun lopulla, että Suomi ei kategorisesti sulje pois EU:n yhteisvelkaa Ukrainan tukemiseksi ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Ehtona kuitenkin on, että rahoitus suunnataan sinne, missä Eurooppaa puolustetaan, esimerkiksi itärajalle.
Perussuomalaiset suhtautuu hyvin kielteisesti EU:n yhteisvelkaan, jossa Suomi joutuisi nettomaksajaksi.
Orpon mukaan puolustukseen on välttämätöntä satsata niin paljon kuin tarve vaatii. Hän ei kuitenkaan linjaa, että hallitus voisi tarvittaessa esimerkiksi luopua tavoitteestaan Suomen julkisen talouden velkasuhteen vakauttamisesta vuoteen 2027 mennessä.
– Meidän on välttämätöntä jatkaa sillä polulla, että taitamme velkaantumisen. Jos talous ei ole kunnossa, emme pysty tulevaisuudessa huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnasta tai puolustuskyvystä. Siksi tarvitsemme myös eurooppalaista kontribuutiota (panosta).
Orpon mukaan EU-komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen kertoi eilen, että Suomi saa lyhyellä tähtäimellä joustoa EU:n kriteereihin julkisen velan hillitsemisestä. Käytännössä Suomi ei siis joudu alijäämämenettelyyn, vaikka Suomen velkasuhde on tänäkin vuonna ylittämässä EU:n alijäämämenettelyn kriteerit.
– Eli ettemme ainakaan lyhyellä tähtäimellä siksi, että meidän on pakko panostaa turvallisuuteen ja puolustukseen, joudu tilanteeseen, jossa meidän pitäisi tehdä vielä lisää säästöjä juuri tässä hetkessä, Orpo sanoo.