Amerikkalaistutkimuksen mukaan ihmiset usein aliarvioivat sen, miten paljon vastapuoli arvostaa sitä, että heihin otetaan yhteyttä pitkän ajan jälkeen, kertoo amerikkalaissivusto Today.
Tekisikö mielesi laittaa viestiä vanhalle kaverille pitkästä aikaa? Jos vastapuolen reaktio huolettaa, voi tuore amerikkalaistutkimus ehkä rohkaista sinua.
Lue myös: Me kysyimme, nuoret vastasivat: Kolmoiskriisi ravistelee mieliä perustavanlaatuisesti – "Tuleeko koskaan enää olemaan aikaa, kun ei olisi jotain huolta?"
Tutkimuskohteena suhtautuminen yllättäviin yhteydenottoihin
Tutkijat selvittivät yli 5 900 osallistujan tutkimuksella, miten oikeaan ihmiset osuivat arvioidessaan sitä, miten paljon toiset saattaisivat arvostaa yhteydenottoyritystä ja mitkä tekijät voisivat vaikuttaa arvostuksen määrään.
Tutkijat havaitsivat ihmisten jatkuvasti aliarvioivan sitä, miten paljon muut heidän sosiaalisissa ympyröissään arvostavat yllättävää yhteydenottoa puhelimitse, tekstiviestitse tai sähköpostilla. Mitä yllättävämmältä yhteydenotto tuntui, sitä enemmän sitä näytettiin arvostavan, kertoo Journal of Personality and Social Psychology -lehdessä julkaistu tutkimus.
– Usein miettiessämme, mitä jollekulle vanhalle tutulle kuuluu, pohdimme, pitäisikö meidän ottaa yhteyttä, sanoo tutkimuksen tekoa johtanut liiketalouden apulaisprofessori Peggy Liu Pittsburghin yliopistosta Todayn mukaan.
– Toivon tämän tutkimuksen poistavan yhden niistä esteistä, joita ihmisillä saattaa olla mielessään yhteydenoton suhteen.
Lue myös: Onko anopin luokse pakko lähteä vai saako jäädä kotiin? Terapeutilta yksiselitteinen vastaus
Tutkijat kyselivät tuntemuksia yhteydenottoon liittyen
Eräässä tutkimukseen kuuluneessa kokeessa Liu kollegoineen jakoi siihen osallistuvat kahteen ryhmään. Toista puoliskoa osallistujista pyydettiin muistelemaan viimeisintä kertaa, jolloin he ottivat yhteyttä johonkuhun tuttavapiirissään kyselläkseen kuulumisia sen jälkeen, kun eivät olleet olleet tämän toisen kanssa aikoihin missään tekemisissä.
Toinen puolisko osallistujista sai tehtäväkseen muistella samanlaista tilannetta siitä näkökulmasta, että heihin oli otettu yhteyttä puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostitse.
Vapaaehtoisia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–7, miten paljon tilanteesta riippuen he tai yhteydenoton kohde tuota yhteydenottoa arvostivat. Ykkönen tarkoitti, että he eivät arvostaneet sitä ollenkaan ja seitsemän tarkoitti, että he arvostivat sitä suuresti.
Keskimäärin havaittiin seuraavaa: odottamattoman yhteydenoton saaneet ihmiset sanoivat arvostavansa sitä merkittävästi enemmän kuin yhteyttä ottaneet henkilöt olivat arvioineet.
Asiaa testattiin myös viestejä lähettämällä
Toisissa testeissä osallistujat lähettivät lyhyen viestin tai viestin ja pienen lahjan jollekulle sellaiselle tuttavapiirinsä henkilölle, jonka kanssa eivät olleet hetkeen olleet tekemisissä. Kuten aiemmassa testissä, myös tässä yhteyttä ottaneet osallistujat saivat tehtäväkseen arvioida asteikolla 1–7, miten paljon heidän mielestään yhteydenoton saava osapuoli arvostaisi yhteydenottoa.
Viestien tai lahjojen lähettämisen jälkeen tutkijat pyysivät vastaanottajia arvioimaan, miten paljon he yhteydenottoa arvostivat.
Tutkija toivoo tulosten rohkaisevan ihmisiä ottamaan yhteyttä vanhoihin tuttuihin.
Ihmiset kaipaavat yhteydenottoja
Kaikissa testeissä tuloksena oli se, että kommunikoinnin aloittaneet aliarvioivat merkittävällä tavalla sen, miten paljon toinen yhteydenottoa arvosti.
Tutkijat havaitsivat myös erään tietyn seikan vaikuttavan siihen, miten paljon yhteydenottoa arvostettiin: sen yllättävyyden. Yllättävyyden huomattiin kokeissa lisäävän yhteydenoton arvostusta säännönmukaisesti.
– Näiden eri havaintojen yhteenvetona näyttäisi siltä, että yhteyttä ottavat ihmiset eivät tajua, miten paljon toiset arvostavat sitä, että heihin otetaan yhteyttä, Liu sanoo Todayn mukaan.
Liun mukaan tuloksen perusteella näyttäisi myös siltä, että "ihmiset usein kaipaavat yhteydessä olemista yhtä paljon kuin sinäkin".
– Toivon, että tämä tutkimus saa ihmiset olemaan se osapuoli, joka alkaa muodostaa yhteyttä uudelleen.
Lue myös: Osaanko enää olla muiden kanssa? Varaudu koronavuosien jälkeiseen koetukseen: "On ihan ok, että se vie voimia"
Tutkijan mukaan ihmisiä vaivaa harhakäsitys
Today pyysi tutkimuksen tuloksiin kommenttia psykologi ja tutkija Marisa Francolta, joka toimii apulaisprofessorina Marylandin yliopistossa. Franco ei ollut mukana tutkimuksen teossa.
Francon mukaan tutkimustulokset tuovat lisänsä aiemmin tehtyihin havaintoihin siitä, että ystävyyteen on huomattu liittyvän tietynlainen negatiivinen harhakäsitys. Hän antaa tästä esimerkin: kun ihmiset tapaavat tuntemattomia, he aliarvioivat sen, miten paljon nämä tuntemattomat ihmiset pitävät heistä. Näin käy etenkin, jos ihminen jostain syystä kokee olonsa haavoittuvaiseksi.
Franco sanoo, että ihmisten olisi tärkeää tunnistaa tuo negatiivinen harhakäsitys ja muistaa eräs asia: vaikka meistä todella tuntuisi siltä, että ihmiset eivät halua kuulla meistä mitään, ei tuo tunne tarkoita, että näin todella olisi.
Franco epäilee, että ihminen voi kehittää tällaisen harhakäsityksen mielessään keinoksi suojella itseään. Kun meillä on matalat odotukset jonkin asian suhteen, ei meihin satu niin kovasti tai emme tunne niin valtaisaa pettymystä. Tutun sanonnan mukaan pessimisti ei pety.
Ajattelutavalla on kuitenkin huonot puolensa.
– Jos ihminen aliarvioi sen, miten merkittäviä hänen omat tekonsa voivat olla, on epätodennäköisempää, että hän tulee tekemään niin.
– Tämä pätee erityisesti pandemiaan, joka on näyttänyt tekevän ihmisistä hieman yksinäisempiä. Joten nyt – enemmän kuin koskaan – ihmiset todella toivovat kuulevansa sinusta.
Lue myös: Kavala työpaikkakiusaamisen muoto koettelee etenkin nuoria: "Yksinäisyyttä on siellä, missä on ihmisiä"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Alla olevalla videolla kerrotaan, mistä tiedät, että sinulla on paras ystävä.
1:10
KATSO VIDEO: Tästä tiedät, että sinulla on paras ystävä.
Lähteet: Today, Yahoo! Lifestyle, American Psychological Association