Osaanko enää olla muiden kanssa? Varaudu koronavuosien jälkeiseen koetukseen: "On ihan ok, että se vie voimia"

Ihminen on sosiaalinen ryhmäolento, jonka elämä alkaa kosketuksesta ja jatkuu yhteyden muodostamisella toisiin. Fyysinen läheisyys ja yhteenkuuluvuus ovat perustavanlaatuisia tarpeita, joiden laiminlyönti voi tehdä kipeää.

Nämä tarpeet kytkeytyvät biologisella tasolla etenkin turvallisuuden tunteeseen, kertoo MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Tiina Tuominen. Läheisessä kohtaamisessa elimistössä erittyy oksitosiinia ja muita hyvän olon hormoneita ja rauhoittava parasympaattinen hermosto aktivoituu. 

Pandemia on aiheuttanut huolta ja turvattomuuden tunnetta, jota pitkään jatkunut eristäytyminen muista ihmisistä on ruokkinut entisestään. Pitkittynyt ero läheisistä ihmisistä aiheuttaa yksinäisyyttä ja voi lisätä masennus- ja ahdistuneisuusoireilua. Aitojen tapaamisten korvaaminen sosiaalisella medialla saattaa pahentaa ahdistusta entisestään, Tuominen sanoo.

Kaipuuta toisen ihmisen lähelle voi varjostaa pelko virustartunnasta, mutta varovaisuus voi liittyä myös turvattomuuden tunteeseen. Pakotettu etääntyminen muista ja siitä seuraava yksinäisyys saattavat johtaa itseensä käpertymiseen. 

– Kun ollaan suojautuneessa tilassa, on vaikea kurottaa muita kohti, Tuominen luonnehtii.

Tutkimusprofessori emeritus Osmo Kontula onkin tutkimuksissaan havainnut, että korona-aikana suomalaisia ovat terveyshuolten lisäksi kuormittaneet jatkuva yksinäisyys, erakoitumisen pelko sekä ulkopuolisuuden tunne.

Pitkään jatkunut yksinolo voi heikentää sosiaalisia taitoja

Nyt tunnelin päässä siintää valoa: yhä useampi suomalainen on saanut immuniteetin koronaa vastaan rokotuksilla tai taudin sairastamalla. Osa asiantuntijoista on esittänyt, että koronaan pitäisi suhtautua kuin mihin tahansa hengitystieinfektioon.

Suhtautuminen virukseen on muuttumassa huolettomammaksi, mutta kotona vietettyjen vuosien jälkeen paluu normaaleihin sosiaalisiin ympyröihin voi kuitenkin sekin pelottaa. Osaanko enää olla muiden kanssa?

Pitkään jatkunut fyysinen etäisyys voi Tuomisen mukaan heikentää sosiaalisia taitoja ja vaikuttaa siihen, miten suhteissa ollaan. Kontaktit muihin ihmisiin voivat nostaa pintaan pelon tunteita. Kohtaamiset voivat myös kuormittaa aikaisempaa enemmän.

Jotkut ovat saattaneet huomata jopa nauttivansa yksinolosta. Ihminen on hyvä sopeutumaan uusiin tilanteisiin ja selittämään itselleen asiat parhain päin. Usein sitä haluaa tehdä niitä asioita, joihin on tottunut, vaikka se ei olisi mielen kannalta viisain vaihtoehto.

– Muutoksen tekemiseen tarvitaan uudenlaista energiaa. Tästä syystä normaaleihin sosiaalisiin ympyröihin palaaminen tuntuu raskaalta. On ihan ok, että se vie voimia, Tuominen sanoo.

Kuinka toipua koronasta henkisesti? Katso Uutisaamun keskustelu videolta. Juttu jatkuu videon alla.

Lue myös: Märehditkö mitättömyyksiä? Asiantuntijat kertovat, miten mielen vankilasta vapautuu – "Ei se kanna, jos itse ei ole herännyt"

Pienin askelin kohti vanhoja sosiaalisia ympyröitä

Kanssaeläjät ovat kuitenkin muutakin kuin pelkkiä energiasyöppöjä. Läheiset ihmissuhteet tukevat ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Sosiaalisuus tuo elämään iloa, toiveikkuutta ja irrottautumista arjesta. 

Kotiin ei kannata jäädä nyhjöttämään, vaan kysyä itseltään, mitä ihmissuhteilta ylipäätään kaipaa ja lähteä tavoitetta kohti pienin askelin. Mikäli ihminen on kovin eristäytynyt, kannattaa muiden seuraan ja katseisiin totutella aluksi vaikka vain julkisille paikoille menemällä, Tuominen sanoo.

Hiljaa tule hyvä myös läheisissä ihmissuhteissa, jotka ovat korona-aikana saattaneet etääntyä. Pitkän tauon jälkeen ystävien kanssa voi alkuun olla helpompi tehdä yhdessä jotain konkreettista kuin alkaa keskustella synnyistä syvistä. Yhdessäoloaikaa voi rajata tuntiin tai pariin.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Kaverille saa sanoa suoraan, jos tapaaminen jännittää tai aiheuttaa hänestä johtumatonta uupumusta. Oman haavoittuvuuden näyttäminen ja läpinäkyvyys ovat Tuomisen mukaan esimerkiksi alkoholin rentouttavaan vaikutukseen luottamista parempi vaihtoehto. Avoimuus voi auttaa huomaamaan, että kaverikin painii samanlaisten tunteiden kanssa.

Kohtaamisten jälkeen voi kirjoittaa ylös niiden herättämiä tunteita ja antaa itselleen aikaa palautua. Jokainen itse tietää, jaksaako nähdä muita ihmisiä kerran päivässä vai kerran viikossa. Mikäli fyysinen kosketus on alkanut tuntua epämiellyttävältä, kannattaa tätäkin tunnetta kunnioittaa. 

– Toki jos huomaa, ettei kykene lainkaan olemaan toisten kanssa, voisi olla ihan hyvä keskustella vaikka psykologin tai muun mielen ammattilaisen kanssa, onko taustalla jotain muuta, mikä kuormittaa itseä ja ihmissuhteita, Tuominen sanoo.

Videolla kerrotaan, minkä arkisen asian voit tehdä mielenterveytesi eteen jo tänään. Juttu jatkuu videon alla.

Lue myös: Onko ystäväsi myrkyllinen persoona? Psykologit kertovat vaaranmerkit

Korona on lisännyt varovaisuutta uusissa suhteissa

Entä miten toimia, jos koronavuodet ovat vaikeuttaneet ihmistä luomaan toivomiaan merkityksellisiä ihmissuhteita? Poikkeusaika on koetellut kovaa etenkin opiskelijoita, joiden on ollut haasteellista kiinnittyä uuteen yhteisöön, sekä yksinasuvia sinkkuja, jotka kaipaavat vierelleen kumppania. 

Kontula kertoo, että ihmiset ovat tulleet korona-aikana varovaisiksi solmimaan uusia suhteita. Kohtaamisia vältettiin etenkin pandemian alkuvaiheessa ja siihen myös kannustettiin. Nykyhetkessä ollaan jo hieman rohkeampia, mutta varovaisuus edetä suhteen vaiheesta seuraavaan on edelleen suuri. 

Rakkautta janoavia sinkkuja Kontula kehottaa aloittamaan tutustumisen syvemmältä tasolta: pinnallisten seikkojen sijaan keskustelu kannattaa hyvissä ajoin ulottaa koskemaan esimerkiksi arvoja, haaveita sekä sitä, mitä toiselle voi itsestään tarjota.

Tuominen toivoo, että koulut ja työnantajat eivät vierittäisi vastuuta yksilöille vaan loisivat opiskelijoille ja työntekijöille paikkoja, joissa he pystyisivät muodostamaan yhteyksiä toisiinsa. Esimerkiksi kahvihetket ja etänä järjestetyt peli-illat tarjoavat mahdollisuuden päästä keskustelemaan vapaasti ja irrottautumaan työ- tai opiskeluminästä. 

Lue myös: Opiskelijoiden mielenterveys on raunioina – Helmi kertoo, miltä koronavuosi on todella tuntunut: "Yhtäkkiä yksiöstä tuli koti, opiskelupaikka ja työpaikka"

Keskustelu lämmittää viilentynyttä ihmissuhdetta

Kontula kertoo, että koronan alkuvaiheessa moni ystävyys- ja seurustelusuhteista katkesi kokonaan. Fyysisen läheisyyden puuttumisen vuoksi muut seikat ovat voineet vaikuttaa siihen, että läheiseen ihmissuhteeseen on syntynyt lovi.

Sekä Tuominen että Kontula ovat tahoillaan havainneet, että korona-aika on synnyttänyt yllättävänkin paljon ristiriitoja ihmissuhteissa. Poikkeusaika on voinut tuoda tutussa ihmisessä esille aivan uusia piirteitä. Vääntöä aiheuttaa esimeriksi erilainen suhtautuminen rajoituksiin tai rokotteisiin.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Riitoja ei kannata lakaista maton alle, sillä keskustelu ja kompromissin haku on ovat ainoa keino ratkaista ongelma. 

– Suomalaiset ovat usein arkoja ja ristiriitoja pelätään jopa niin paljon, että harmonian teennäinen säilyttäminen voi nousta ihmissuhteen aitouden edelle. Jos jatkuvasti vältellään, se on varma tie eroon, Tuominen sanoo.

Hyökkäämisen ja puolustelun sijaan riitelijöiden kannattaisi kohdata toisensa uteliaasti ja ymmärtäen. Pitkä tauko näkemisestä saattaa johtaa siihen, että ihminen on alkanut muodostaa etääntyneestä kaveristaan yksiulotteisen mielikuvan.

Rakentava ja ymmärtävä keskustelu voi paljastaa, että erilaisten näkemysten taustalla saattaa olla samanlaisia perustavanlaatuisia arvoja, kuten fyysinen turvallisuus ja vapaus. 

Lue myös: Professori varoittaa: Olemme sairastuneet sosiaaliseen koronaan – rokotuspakko johtaisi yhteiskunnalliseen vastakkainasetteluun

Erokin voi olla oikea vaihtoehto

Tuominen muistuttaa, että ihmissuhteet perustuvat aina yhteisille jaetuille kokemuksille tai arvoille. Jos kivijalka rapistuu, sen päälle rakennettu talo alkaa horjua. Mikäli ristiriidoista ja tunteista puhuminen ei tuota tulosta ja suhde ottaa enemmän kuin antaa, on eropäätös todennäköisesti oikea ratkaisu.

Koronan vaikutuksia suomalaisten parisuhteisiin ja seksielämiin tutkinut Kontula kertoo, ettei Suomessa vielä näy erobuumia, vaikka vakavia keskusteluja on seinien sisällä käyty enemmän.

Entuudestaan tiedetään, että loma-aikoina eroriskit kasvavat, kun alati yhdessä olevat pariskunnat alkavat kiinnittää enemmän huomiota mahdollisiin epäkohtiin. Erillisyyden puute ja jatkuva lasten läsnäolo taas on heijastunut kielteisesti monen seksielämään. 

Juttu jatkuu kuvan alla.

Parisuhde- ja muiden ihmissuhdekriisien keskellä kamppailevien on syytä puhua avoimesti haluistaan ja tarpeistaan antaakseen mahdollisuuden yhteisymmärryksen löytämiselle. Toisinaan keskustelut kuitenkin johtavat umpikujaan, kun ihmiset pysyvät jääräpäisesti omissa kannoissaan. Kaikki ihmissuhteet eivät kestä muuttuneita olosuhteita tai arvoja.

Suru ja menetys kuuluvat sosiaaliseen elämään. Tuominen sanoo, että ero kumppanista tai ystävästä on oikea ratkaisu, kun suhde tuottaa jatkuvasti kipua tai kuormitusta eivätkä haasteet ratkea hyvistä yrityksistä huolimatta. Rajallinen elämä kannattaa käyttää elämää positiivisesti rikastuttaviin ihmisiin.

– Vähempiin kuin rakastaviin ja tukeviin ihmissuhteisiin ei mielestäni tarvitse tyytyä, Tuominen toteaa.

Lue myös: Tällainen käytös enteilee avioeroa, mutta havaitsetko hälytysmerkit ajoissa? – "Päättää parisuhteen aika nopeasti"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!